Röyhelökotinga

lintulaji

Röyhelökotinga (Cephalopterus ornatus) on suurikokoinen eteläamerikkalainen varpuslintu. Lajin nimesi Étienne Geoffroy Saint-Hilaire 1809.

Röyhelökotinga
AmazonianUmbrellabird.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Kotingat Cotingidae
Suku: Röyhelökotingat Cephalopterus
Laji: ornatus
Kaksiosainen nimi

Cephalopterus ornatus
E. Geoffroy Saint-Hilaire, 1809

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Röyhelökotinga Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Röyhelökotinga Commonsissa

Koko ja ulkonäköMuokkaa

Linnun pituus on noin 51 cm, eli se on suurimpia varpuslintuja. Koiras on yli puolitoista kertaa naarasta painavampi, painaen 680–745 g. Koko höyhenpuku on musta. Päälaella on pitkistä, eteenpäin kaartuvista höyhenistä muodostunut töyhtö, josta laji on saanut englanninkielisen nimensä Amazonian Umbrellabird. Töyhdön höyhenten ruodot ovat vaaleita. Kurkussa roikkuu pitkä, kihartuvista höyhenistä muodostunut ”parta”, joka on kiinnittynyt löysään venyvään ihopoimuun. Koiraan töyhtö ja parta ovat huomattavasti suuremmat kuin naaraan. Koiraan silmän iiris on lähes valkoinen. Kynnet ovat voimakkaat, samoin kuin varismainen nokka. Laji liikkuu enimmäkseen metsän latvuskerroksessa. Lennossa töyhtö on painettu päätä vasten ja parta rintaa vasten.

Koiraan soidinhuuto on kumea ja kauas kuuluva boooo. Huutaessaan se istuu oksalla vartalo eteenpäin taivutettuna sekä töyhtö ja parta levitettyinä.

EsiintyminenMuokkaa

Röyhelökotinga elää Etelä-Amerikan koillis- ja keskiosissa lähinnä Amazonin vesistöalueella. Laji on paikkalintu ja sen kanta on elinvoimainen.

ElinympäristöMuokkaa

Elää metsissä ja metsäaukeilla, joenvarsilla, tasankojen metsäsaarekkeissa ja saarissa.

LisääntyminenMuokkaa

Oksista ja risuista laadittu hutera pesä sijaitsee puussa. Munia on vain yksi. Poikanen on pienenä alaston ja Wallacen sanoin ”ruma”.

RavintoMuokkaa

Syö enimmäkseen hedelmiä, joiden siemenkivet se oksentaa noin tunnin kuluttua syömisestä. Sadekausina, jolloin hedelmät ovat vähissä, se syö pääasiassa hyönteisiä ja hämähäkkejä.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. BirdLife International: Cephalopterus ornatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 7.1.2014. (englanniksi)