Rääkiseilipaatti on Selkämeren rannikolla Satakunnassa valmistettu purjevenemalli, jota käytettiin silakan ajoverkkopyyntiin.[1] Veneen nimi juontaa ajoverkkokalastusta tarkoittavasta sanasta ”rääki” tai ”rääkki”.[2] Venetyyppi syntyi 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun seudulle muutti Ahvenanmaalta saapuneita kalastajia, jotka toivat mukanaan ajoverkkokalastuksen.[3]

Luvialaisen Aleksander Fagerströmin vuonna 1895 rakentama seitsenmetrinen rääkiseilipaatti Emil Cedercreutzin museon kokoelmissa Harjavallassa.

Rääkiseilipaatit olivat puurakenteisia vajaan 10 metrin pituisia kolmimastoisia purjeveneitä, joiden pituus oli noin kolmasosa sen pituudesta. Rääkiseilipaatteja oli mahdollista myös soutaa. Veneiden mallit vaihtelivat hieman alueittain.[1] Esimerkiksi Luvialla valmistettujen veneiden erityispiirteitä olivat pyöreä ja kantava keula sekä matala runko.[3]

Venemoottorien yleistyessä 1920-luvulla rääkiseilipaatit muuttuivat vähitellen rääkimoottoripaateiksi, joiden peräpäässä oli moottoria suojaava konekoppi. Rääkimoottoripaatit puolestaan jäivät käytöstä 1960-luvulla markkinoille tulleiden lasikuituveneiden yleistymisen myötä.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Rääkiseilipaatti Selkämeren kansallispuisto. Arkistoitu 3.8.2021. Viitattu 4.8.2021.
  2. Kuukauden esine. Huhtikuu 2015 Emil Cedercreutzin museo. 2015. Harjavallan kaupunki. Viitattu 4.8.2021.
  3. a b Korteniemi ja Viitasalo: ”Eurajoella pidetään yllä veneenrakennuksen perinnettä” Eurajoen kristillinen opisto. Viitattu 4.8.2021.