Quentin Massys
Quentin Massys (myös useissa muissa kirjoitusasuissa, esim. Metsys, Massijs) (1466 Leuven – 1530 Antwerpen) oli flaamilainen taidemaalari.[1][2]
| Quentin Massys | |
|---|---|
_-_Portrait_of_Quinten_Massijs_(I)_,_1572_(cropped).jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1466 Leuven |
| Kuollut | 1530 Antwerpen |
| Taiteilija | |
| Taidesuuntaus | Early Netherlandish painting (käännä suomeksi) |
Elämä ja ura muokkaa
Massys oli sepän poika. Hänen sanotaan opiskelleen sepän ammatin kotikaupungissaan, mutta hänen kerrotaan opiskelleen maalausta sen jälkeen, kun hän oli rakastunut taiteilijan tyttäreen. Vuonna 1491 hän lähti Antwerpeniin ja hänet otettiin taidemaalarikiltaan. Hänellä oli ateljee, johon tuli neljä oppilasta vuosina 1495–1510. Hänellä oli kuusi lasta ensimmäisestä avioliitostaan Alyt van Tuyltin kanssa. Alytin kuoltua hän meni naimisiin Catherine Heynsin kanssa, jonka kanssa hän ilmeisesti sai kymmenen lasta. Massys näyttää olleen arvostettu henkilö. Hänellä oli suhteita Erasmus Rotterdamilaiseen, jonka muotokuvan hän maalasi vuonna 1517. Albrecht Dürer kävi hänen luonaan heti palattuaan Alankomaihin vuonna 1519 tekemältään kuuluisalta matkalta. Saman vuoden heinäkuussa Massys oli ostanut talon, jota varten hän oli ehkä veistänyt puisen patsaan suojeluspyhimyksestään. Vuonna 1520 hän työskenteli yhdessä 250 muun taiteilijan kanssa keisari Kaarle V:n riemukaarien parissa.[2][1]
Massysin kaksi varhaisinta tunnettua teosta, Pyhän Annan alttaritaulu, joka tilattiin Pyhän Pietarin kirkkoon Leuveniin, ja Antwerpenin katedraalin triptyykki, Herran hautaaminen, ovat peräisin vuosilta 1509 ja 1511, eli ajalta jolloin taiteilija oli lähes viisikymmenvuotias. Molemmissa on vahvaa uskonnollista tunnetta ja tarkkoja yksityiskohtia. Kirkollisissa sommitelmissa hän oli edelleen juurtunut Jan van Eyckin koulukunnan perinteisiin, mutta luonnonmukaisuus tunkeutuu hänen työssään keskiaikaisiin muotoihin. Antwerpenin alttaritaulu, jonka Massys maalasi puuseppien killan puolesta uuden kotikaupunkinsa katedraalia varten, levitti Massysin mainetta laajalti, ja Antwerpeniin tehtiin pyhiinvaelluksia sitä katsomaan. Espanjan kuningas Filip II tarjosi siitä suurta summaa, samoin Englannin kuningatar Elisabet. Sen säilyttämiseksi kaupunki osti sen 1 500 guldenilla, ja summalla kilta saattoi rakentaa talon. Massys pysyi uskollisena vanhoille kirkkomaalauksen perinteille, mutta muotokuvataiteessa hän on täysin uudenaikainen mestari. Erasmuksen muotokuvan lisäksi erityisen merkittäviä muotokuvia ovat taiteilijan omakuva ja taiteilijan toista vaimoa esittävä maalaus. Hänen taipumuksensa yksilöllisen luonteen korostamiseen näkyy muun muassa teoksissa Vanhus ja kurtisaani sekä Rahanvaihtaja ja hänen vaimonsa.[2][1]
-
Herran hautaaminen -
Rahanvaihtaja ja hänen vaimonsa -
Naisen muotokuva
,_Koninklijk_Museum_voor_Schone_Kunsten_Antwerpen,_245-248.jpg)
.jpg)
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Quentin Massys The Catholic Encyclopedia. 1911. Viitattu 09.03.2023.
- ↑ a b c Metsys, Quentin Allgemeine Deutsche Biographie. 1885. Viitattu 09.03.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Quentin Massys Wikimedia Commonsissa
