Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee Kiinan kaupunkia. Olutpanimosta ja -merkistä katso Tsingtao (panimo).

Qingdao (yksink.: 青岛, perint.: 青島, pinyin: Qīngdǎo, suomeksi: Vihreä saari, aiempi translitterointi: Tsingtao) on satamakaupunki Shandongin maakunnassa Kiinassa. Qingdao sijaitsee Keltaisenmeren rannalla Shandongin niemimaalla. Ympäröivä seutu mukaan luettuna Qingdao käsittää 11 282 km² kokoisen alueen, jolla asui vuoden 2017 lopussa 9 290 500 henkilöä. Saksa miehitti aluetta vuodesta 1897 vuoteen 1914 ja Saksan vallan ajoilta kaupungissa on säilynyt saksalaistyylistä arkkitehtuuria. Qingdaon Tsingtao-panimo on myös ehkä Kiinan tunnetuin oluenvalmistaja. Qingdaossa pidettiin vuoden 2008 Pekingin olympiakisojen purjehduskilpailut.

Qingdao
青岛市
Kuvakollaasi Qingdaosta
Kuvakollaasi Qingdaosta
vaakuna
vaakuna
Qingdaon sijainti (punaisella) Shandongin maakunnassa (oranssilla)
Qingdaon sijainti (punaisella) Shandongin maakunnassa (oranssilla)

Koordinaatit: 36°5′N, 120°20′E

Valtio Kiina
Maakunta Shandong
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Prefektuuritason kaupunki
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 11 282 km²
Väkiluku (2017) 9 290 500









MaantiedeMuokkaa

Qingdao sijaitsee Itä-Kiinan Shandongin maakunnan itäosassa Shandongin niemimaalla Jiaozhounlahden rannikolla. Lahti tunnetaan yhtenä Pohjois-Kiinan parhaista luonnonsatamista.[1] Keltaisenmeren toisella puolella sijaitsee Korean niemimaa. Qingdaon naapurikaupunkeja ovat Yantai koillisessa, Weifang lännessä ja Rizhao lounaassa. Qingdaon kaupunkiin hallinnollisesti kuuluvan alueen pinta-ala on 11 282 km².[2] Kaupungin maantieteen tyypillisiä piirteitä ovat kukkulat ja rantaviiva. Kaupungin alueeseen kuuluu kolme suurempaa vuorijonoa. Laoshan kohoaa 1 132,7 metrin korkeuteen merenpinnasta. Muita vuoria ovat esimerkiksi Daze (736,7 m), Xiaozhu (724,9 m) ja Tiejue (595,1 m). Alueen läpi kulkee kaikkiaan 224 jokea, joista 33 on suurehkoja. Suurimpiin jokiin lukeutuvat esimerkiksi Dagu ja pohjoinen Jiaolai. Molempiin jokiin kuuluu useita sivuhaaroja. Rantaviivaa kaupungilla on yhteensä noin 817 kilometriä. Kaupungin alueeseen kuuluu 69 saarta, joista vain Tianheng ja Lingshan ovat kooltaan yli neliökilometrin. Saarista 10 on asuttu vakituisesti.[3]

LuontoMuokkaa

Qingdaon alueella tavataan 1 237 eri kasvilajia. Eri lintulajeja alueella tavataan 355. Suuremmat eläinlajit ovat pääasiassa kadonneet. Alueen eläinlajeista 66 kuuluu eri tavoin suojeltuihin lajeihin.[4]

IlmastoMuokkaa

Qingdaossa on Köppenin ilmastoluokituksen mukaan subtrooppinen kostea ilmasto. Kesät ovat kuumia ja sateisia, talvella on kuivaa ja viileää. Vuoden keskilämpötila on noin 13 °C ja keskimääräinen sademäärä 730 millimetriä. Elokuu on lämpimin kuukausi. Silloin vuorokauden keskilämpötila on noin 26 °C. Viilein kuukausi on tammikuu, jolloin keskilämpötila on noin –1 °C. Sateisin kuukausi on heinäkuu, jolloin sataa keskimäärin noin 180 millimetriä. Tammikuu puolestaan on kuivin kuukausi. Silloin keskimääräinen sadanta on 10 millimetriä.[5] Sumut ovat alueella yleisiä.[3]

Hallinnollinen jakoMuokkaa

 
Qingdaon hallinnollinen jako

Hallinnollisessa jaossa Qingdao on prefektuuritason kaupunki, mutta sillä on ns. alimaakuntatason kaupungin status. Eli se on maakunnan ohjauksessa kuten muut prefektuuritason alueet, mutta toimii itsenäisesti maakunnasta talouden ja lainsäädännön osilta.

Kaupunki jakautuu seitsemään kaupunkipiiriin sekä kolmeen piirikuntatason kaupunkiin.[2]

Kaupunkipiirit
  • Shinan
  • Shibei
  • Huangdao
  • Laoshan
  • Licang
  • Chengyang
  • Jimo

Piirikuntatason kaupungit

HistoriaMuokkaa

 
Saksan siirtomaahallinnon aikainen rakennus Qingdaossa.
 
Toukokuun neljännen päivän aukio.

Qingdaon perustamispäivänä pidetään 14. kesäkuuta 1891, jolloin Qing-dynastia rakennutti paikalle sotilaiden asuntoja. Vielä tuolloin paikka tunnettiin nimellä Jiao’ao. Saksan keisarikunta miehitti alueen vuonna 1897 sen jälkeen, kun saksalaisia lähetyssaarnaajia vastaan oli hyökätty Juyessä Shandongissa. Jiao’aon kiinalaiset sotilaat eivät tehneet vastarintaa ja Kiina allekirjoitti 6. marraskuuta 1898 sopimuksen, jolla alue vuokrattiin Saksalle 99 vuodeksi. Saksalaiset rakennuttivat varsinaisen kaupungin ja sataman, jonka saksalainen nimi Tsingtau johdettiin Qingdao-nimisestä saaresta. Vuokrasopimuksen alussa vuonna 1897 kaupungissa oli arviolta 83 000 asukasta. 2. syyskuuta 1898 Qingdao julistettiin vapaaksi satamaksi ja se asetettiin laivaston alaisuuteen siirtomaaviraston sijaan. Sataman ja kaupungin lisäksi saksalaiset rakennuttivat vuonna 1904 valmistuneen rautatien Jinaniin. Kaupungista pyrittiin rakentamaan mallisiirtokunta eurooppalaisittain rakennetun keskustan ja palveluiden kuten sairaaloiden ja koulujen kautta. Taloudellisesti siirtokunnasta ei kuitenkaan tullut kannattava. Saksan vallan ajan loppupuolella kaupungissa asui arviolta 200 000 asukasta, joista noin 98 % oli kiinalaisia.[6]

Ensimmäisen maailmansodan puhjettua Japani miehitti kaupungin 7. marraskuuta 1914. Myös Kiina julisti sodan Saksalle vuonna 1917. Versailles’n rauhan nojalla kaupunki jäi kuitenkin Japanin hallintaan. Kiinalle epäedullinen rauhansopimus johti mielenosoituksiin Pekingissä 4. toukokuuta 1919 ja patrioottisen toukokuun neljännen päivän liikkeen syntyyn. Yhdysvallat painosti Japania palauttamaan alueen Kiinalle, johon Japani myöntyi Washingtonin konferenssin seurauksena. Japani luovutti kaupungin Kiinalle 10. joulukuuta 1922.[6] Kuomintang hallitsi Qingdaota vuodesta 1929 lähtien ja sen satamaa alettiin kehittää Tianjinin sataman kustannuksella. Qingdao ohitti satamansa koossa Tianjinin jo vuonna 1930. Japani miehitti kaupungin uudelleen vuonna 1938 Kiinan–Japanin sodan aikana ja miehitti kaupunkia aina vuoteen 1945. Miehitysaikanaan japanilaiset kehittivät kaupungin teollisuutta huomattavasti.[6]

Sodan jälkeen Kiinan kansantasavallan vallan alettua vuonna 1949 kaupunki kasvoi ja sulautti itseensä sitä ympäröineitä asutuskeskuksia. Tätä kehitystä jatkui aina vuoteen 1984 saakka.[6] Tuolloin Qindao julistettiin yhdeksi Kiinan avoimista kaupungeista, jonne sai tehdä sijoituksia ulkomailta.[1] Nykyisin Qingdao on yksi Kiinan 15:stä alimaakuntatason kaupungista. 1990-luvulta lähtien kaupungin keskustaa on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan Foshanin lahdelta itään vanhan kaupungin suojelemiseksi. Tämän kehityksen takia kaupungissa voidaan katsoa olevan kaksi varsinaista keskustaa, vanhakaupunki vanhoine siirtomaa-ajan rakennuksineen ja uudempi taloudellinen keskus pilvenpiirtäjineen.[6]

LiikenneMuokkaa

 
Jiazhounlahden tunneli.

Qingdaossa on suuri tieverkko.[6] Vuonna 2013 teitä oli yhteensä 16 000 kilometriä.[7] Jiaozhounlahden ympäri kulkee moottoritie, jonka lisäksi lahden poikki on vedetty 42 kilometriä pitkä osittain penkereellä ja osittain siltaa pitkin kulkeva moottoritie. Lahden suulla on myös 9,5 kilometriä pitkä tietunneli.[1] Alueelta on myös rautatieyhteydet sisämaahan.[6] Qingdaon metroon kuului vuonna 2019 4 linjaa ja useita muita oli rakenteilla.[8] Kaupungin sisällä on myös bussi- ja taksiliikennettä.[7]

Qingdaon satama luetaan rahtimääränsä perusteella maailman kymmenen suurimman sataman joukkoon.[9] Vuonna 2020 on tarkoitus avautua myös toisen Dongjiakoun sataman.[7] Yhteyksiä ulkomaille kulkee Qingdao Liutingin kansainvälisen lentokentän kautta.[6] Lentokenttä sijaitsee noin 24 kilometriä kaupungin keskustasta pohjoiseen.[1] Kaupungista kulkee myös laivareittejä Etelä-Koreaan ja Japaniin.[6]

TalousMuokkaa

 
Pilvenpiirtäjiä Qingdaossa.

Vuonna 2017 Qingdaon bruttokansantuote oli 1 102,4 mrd. CNY, eli henkilöä kohden 119 215 CNY.[10] Virallisissa julkaisuissa Qingdaota kuvaillaan usein tekstiili-, kemian- ja kevyenteollisuuden keskukseksi. Alun perin saksalaisten perustama Tsingtao-panimo on Kiinan tunnetuin olutpanimo ja sijaitsee Qingdaossa.[6] Tsingtao on yksi Kiinan tunnetuimmista oluista. Taloudellisesti nopeasti Qingdaossa on kehittynyt etenkin Jiaozhounlahden länsiranta varsinaista vanhaa kaupunkia vastapäätä. Alueella sijaitsevat useiden eri suurten yritysten, kuten Haierin pääkonttorit.[1]

VäestöMuokkaa

Qingdaon asukasluku oli vuoden 2017 lopussa 9 290 500. Heistä 6 252 500 asui varsinaisella kaupunkialueella ja loput maaseudulla.[11]

MatkailuMuokkaa

Qingdaon nähtävyyksiin kuuluu muun muassa Qingdaon televisiotorni, St. Michael’s Cathedral, Ba Da Guan ja Jiaozhou Governor’s Hall. Qingdaon kaupungissa on paljon vanhoja saksalaistyylisiä taloja, koska Qingdao oli merkittävä kauppa-alue Saksalle ja muille Euroopan maille.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Qingdao Encyclopaedia Britannica. Viitattu 17.5.2019. (englanniksi)
  2. a b Profile of the city Qingdao Municipal Party Committee and Qingdao Municipal Government. Viitattu 17.5.2019. (englanniksi)
  3. a b The Natural Environment Qingdao Municipal Party Committee and Qingdao Municipal Government. Viitattu 17.5.2019. (englanniksi)
  4. The Natural resources Qingdao Municipal Party Committee and Qingdao Municipal Government. Viitattu 17.5.2019. (englanniksi)
  5. Climate Qingdao climate-data.org: Climate-Data.org. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  6. a b c d e f g h i j David Pong: Encyclopedia of Modern China, s. 235-237. Charles Scribner’s Sons, 2009. ISBN 978-0-684-31566-9. (englanniksi)
  7. a b c Transport Qingdao Municipal Party Committee and Qingdao Municipal Government. Viitattu 18.5.2019. (englanniksi)
  8. Qingdao Metro Maps TravelChinaGuide.com. Viitattu 18.5.2019. (englanniksi)
  9. World port rankings 2010 (pdf) (Maailman suurimpien satamien kokonaisrahtimäärä (t) ja konttiliikenteen määrä (TEU)) 2011. American Association of Port Authorities, aapa-ports.org. Viitattu 23.12.2012. (englanniksi)
  10. Qingdao (Shandong) City Information Hong Kong Trade Development Council. Viitattu 18.5.2019. (englanniksi)
  11. The Population Qingdao Municipal Party Committee and Qingdao Municipal Government. Viitattu 17.5.2019. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Qingdao.