Qasr Kharana

Qasr Kharana on linnoitettu rakennus aavikolla Jordaniassa pääkaupunki Ammanin kaakkoispuolella. Rakennelma on mahdollisesti peräisin sasanidien kaudelta vuosilta 614–628.

Qasr Kharana
Qasr Kharanan eteläsivu sisäänkäynteineen.
Qasr Kharanan eteläsivu sisäänkäynteineen.
Sijainti

Qasr Kharana
Koordinaatit 31°43′44″N, 36°27′46″E
Valtio  Jordania
Historia
Tyyppi linnoitettu rakennus
Ajanjakso mahdollisesti 614–628
Valtakunta Sasanidien Persia
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Qasr Kharana Commonsissa

RakennusMuokkaa

 
Sisätiloja.

Qasr Kharana sijaitsee Jordanian aavikolla noin 60 kilometriä maan pääkaupunki Ammanista kaakkoon. Vierestä kulkee wadi. Ympäröivä alue on kivikkoista ja hedelmätöntä.Lähellä ei ole veden lähteitä.[1]

Itse rakennus on neliömäinen. Yhden sivun pituus on noin 35 metriä eli rakennuksen pinta-ala on noin 1 225 m². Ulkoseinän kulmissa on pyöreät tornit. Pohjoisen, itäisen ja läntisen seinän keskellä on myös pyöreähköt tornit. Rakennus on kaksikerroksinen Katettu sisäänkäynti sijaitsee rakennuksen eteläseinällä. Sisäänkäynti johtaa rakennuksen sisäpihalle. Sisäpihalta kulkee kaksi ramppia rakennuksen yläkerrokseen. Huoneet on koristeltu yksinkertaisin kaiverretuin kasviaihein.[1]

HistoriaMuokkaa

 
Sisäpihaa.

Qasr Kharanasta lounaaseen sijaitsee neoliittinen löytöpaikka, josta on löydetty piikiviesineitä. Itse rakennuksen sisäänkäynnillä on kaksi kiveä, joilla on kreikkalaista kirjoitusta. Kivet ovat mahdollisesti peräisin lähistöllä joskus sijainneesta myöhäisroomalaisesta tai bysanttilaisesta rakennuksesta.[1]

Suurin osa tutkijoista uskoo Qasr Kharanan olevan peräisin vuosilta 614–628, jolloin tuolloin Persiaa hallinneet sasanidit miehittivät aluetta. Rakennuksen arkkitehtuurissa on yhtäläisyyksiä sasanidien ja Mesopotamian arkkitehtuuriin. Aluetta halltisivat myöhemmin umaijadit, jotka rakennuttivat hieman samaan tapaan rakennuksia aavikoille. Umaijadit rakennuttivat kuitenkin pikemminkin palatseja, kuin Qasr Kharanan tapaisia puolustuksellisia rakennuksia. Umaijadien aavikkopalatseja linnoitettiin vain harvoin.[1]

Muslimien tiedetään kuitenkin käyttäneen myöhemmin linnoitusta. Yhdestä rakennuksen ylemmän kerroksen huoneista löytyi vuosina 1905–1906 arabiankielinen teksti, jonka kirjoittajaksi mainitaan "Abd Allah ibn Umar" 24. marraskuuta 710. Mahdollisesti hän oli mukana Walid I:n Mekasta palaavaa retkuetta.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e C.E. Bosworth, E. van Donzel, B. Lewis and Ch. Pellat, Assisted by C. Dumont ja M. Paterson: Encyclopaedia of Islam, Volume IV (Iran-Kha), s. 1060. BRILL, 1998. ISBN 9789004057456. (englanniksi)