Päiväpursi
Päiväpursi on päiväkäyttöön tarkoitettu purjevene. Päiväpurret soveltuvat erityisen hyvin merimies- ja veneilytaitojen harjoittamiseen. Aktiivisen harjoittelun lisäksi monen tyyppisillä päiväpursilla kilpaillaan myös vakavasti, mutta harjoittelun ja kilpailun lisäksi päiväpursilla voi turvallisesti tehdä lyhyitä päivä- ja viikonloppuretkiä sekä järvillä että merillä lähisaariin. Suurin osa päiväpursista on suunniteltu kilpapurjehdukseen. Kilpapurjehdukseen tarkoitettut päiväpurret jakautuvat skiffeihin, erilaisiin jolliin, katamaraaneihin ja urheiluveneisiin.
Päiväpursia
muokkaa
Skiffit vauhdikkaimpia yksirunkoisia päiväpursia. Skiffit on suunniteltu plaanaamaan. Skiffit ovat tasapohjaisia, äärimmäisen keveitä ja niissä suuri purjepinta-ala. Suuren purjepinta-alan aiheuttamia kallistavia voimia hallitaan sijoittamalla trapetsilla olevien miehistön paino "siiville" mahdollisimman ulos veneen rungon päältä. Tunnetuinpia skiffi-luokkia ovat 18-jalkainen ja 49er. 49eriä purjehditaan kaksin, Musto Skiffiä yksin ja 18-jalkaista purjehditaan kolmihenkisellä miehistöllä.
Jollat ovat painokölittömiä päiväpursia ja ne jakautuvat pariin pääryhmään, trapetsillisiin ja trapetsittomiin. Pienimpiä, kuten esimerkiksi optimistijollia purjehditaan yksin ja suurimmissa Scow-luokan jollissa on kuudesta kahdeksaan miehistön jäsentä. Suurin Suomessa toimivan jollaluokka on 8,5-metrinen E Scow.
Katamaraanit, Suomen aktiivisin katamaraaniluokka on F18-luokan Hobie Tiger.
Urheiluveneet suurikokoisia painokölillisiä päiväpursia, joilla voi purjehtia merellä. Urheiluveneissä purjehtii 3-7 miehistön jäsentä. Esimerkkejä Suomessa toimivista urheiluveneluokkista ovat Platu 25 ja Melges 24.
Cruiserit eli retkipäiväpurret on suunniteltu sekä vapaamuotoiseen virkistyskäyttöön että veneenkäsittelytaitojen harjoittamiseen. Näitä veneitä ei ole tarkoitettu ensisijaisesti kilpapurjehdusradoille.