Puutiede
Puutiede on tiede, jonka alueeseen kuuluu puuvartisten kasvien tutkimus, viljely ja hoito. Niin metsissä kuin puutarhassa oikeat viljely ja hoitotoimet määräytyvät kasvupaikan olosuhteiden mukaan. Henkilö, joka on erikoistunut puuvartisten kasvien hoitoon on arboristi.[1]
Metsät muokkaa
Lehdoissa ja kangasmetsissä kenttäkerroksen kasvisto ilmentää metsän maaperän kosteutta ja ravinteikkuutta. Lehdoissa kenttäkasvillisuus koostuu enimmäkseen ruohovartisista kasveista, tuoreissa kangasmetsissä kenttäkerros koostuu osittain ruohovartisista kasveista ja osittain varvuista ja kuivissa kangasmetsissä kenttäkerros on varpuvaltaista. Myös puusto vaihtelee monesti kasvupaikkaolosuhteiden mukaan. Tuoreissa kangasmetsissä on yleensä enemmän kuusta ja kuivissa kangasmetsissä enemmän mäntyä. Suometsissä rämeillä on enemmän mäntyä ja korvissa yleensä enemmän kuusta, ruoho- ja lehtokorvet ovat joskus lehtipuuvaltaisia.[2] Trooppisilla sateisimmilla alueilla kasvaa sademetsää[3] ja kuivimmilla alueilla on savannia, missä on puita ja pensaita harvakseltaan[4]. Trooppisten alueiden kosteikko- ja suometsiä ovat mangrovemetsät, missä puita ja pensaita kasvaa usein veden äärellä.[5]
Viljely ja kasvatus muokkaa
Metsien viljelyn ja kasvatuksen tavoitteet ja toimenpiteet sopeutetaan luonnostaan vallitsevien puulajien istutukseen valittujen puulajien ominaisuuksiin. Päätehakkuun jälkeen metsä uudistetaan. Metsän hakkuu ja uudistaminen ajoitetaan aikaan, jolloin metsä on sopivan ikäinen. Metsää uudistettaessa istuttamalla sopiva istutusväli riippuu puulajista. Metsän uudistaminen luontaisesti siemenpuihin perustuvalla viljelyllä on kannattavaa silloin, kun siemenpuut, maasto ja ilmasto sekä käytettävissä olevat toimenpiteet ovat sellaisia, että luontaiselle uudistamiselle on hyvät edellytykset. Siemenpuita hyödynnettäessä metsän uudistamiseen hakkuumenetelmiä ovat suojuspuuhakkuu ja ylispuuhakkuu. Uudistamisessa käytetään usein metsikkökuvioihin perustuvia suunnitelmia.[6]
Puutarha muokkaa
Puita ja pensaita istutetaan maan ollessa sula. Puut tuetaan istutuksen jälkeen tukikepein. Ainavihantia pensaita on saatavana astia- ja paakkutaimina ja ryhmäruusupensaita on saatavana myös paljasjuurisina.[7] Vastaistutettuja pensaiden taimia kastellaan säännöllisesti kaksi kertaa viikossa. Hellejaksoina pensaita on hyvä sumuttaa päivittäin, mutta liikaa kastelua pitää välttää, koska se viilentää maata ja vähentää sen hapekkuutta. Puiden, jalokärhöjen ja köynnösruusujen kastelussa on hyvä käyttää apuna salaojaputkia.[8] Puiden ja pensaiden leikkauksilla parannetaan vanhojen kasvien elinvoimaa. Joskus leikkaamiseen ryhdytään ulkonäöllisistä syistä, kuten pensasaitaa leikattaessa. Leikkaamiseen käytetään useanlaisia välineitä oksasaksista oksasahaan.[9] Puuvatisten kasvien menestymisvyöhykkeet on Suomessa määritelty ilmatieteen laitoksen tietoihin perustuen vyöhykkeisiin I-VIII. Suojaisilla ja lämpimillä kasvupaikoilla ja kohopenkeissä kasvit saattavat menestyä yleisten menestymisvyöhykkeidensä ulkopuolella, mutta kylmällä ja märällä kasvupaikalla asia voi olla päin vastoin.[10]
Lähteet muokkaa
- ↑ Arboristi Suomen puunhoidon yhdistys ry. Viitattu 8.9.2023. [vanhentunut linkki]
- ↑ Henry Väre, Jukka Laine: Metsäkasvio, s. 9-11. Metsäkustannus, 2016. ISBN 978-952-6612-78-2.
- ↑ Sademetsät Peda.net. Viitattu 8.9.2023. [vanhentunut linkki]
- ↑ Savanni Maantieto 7: Amerikan maantieto. Peda.net. Viitattu 8.9.2023. [vanhentunut linkki]
- ↑ Mangrovemetsät Shorelines. Viitattu 8.9.2023. [vanhentunut linkki]
- ↑ Satu Rantala: Tapion taskukirja, s. 132-156. 25. uudistettu painos. Metsäkustannus, 2008. ISBN 978-952-5694-26-0.
- ↑ Istutus Suomalainen taimi.fi. Arkistoitu 11.4.2023. Viitattu 8.9.2023.
- ↑ Kastelu suomalainentaimi.fi. Viitattu 8.9.2023. [vanhentunut linkki]
- ↑ Marja Ylätalo: ”Leikkaaminen”, Kotipuutarhurin pikkujättiläinen, s. 120-121. WSOY, 1995. ISBN 951-0-13471-6.
- ↑ Menestymisvyöhykkeet Kotipuutarha. Viitattu 8.9.2023. [vanhentunut linkki]