Puuhkatanssija

lintulaji

Puuhkatanssija (Machaeropterus deliciosus) on Etelä-Amerikassa tavattava tanssijoihin kuuluva varpuslintu. Puuhkatanssijakoiraalla on erikoinen tapa tuottaa ääniä siivillään.

Puuhkatanssija
Machaeropterus deliciosus -NW Ecuador-6.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Tanssijat Pipridae
Suku: Riipputanssijat Machaeropterus
Laji: deliciosus
Kaksiosainen nimi

Machaeropterus deliciosus
(P.L. Sclater, 1860)

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Puuhkatanssija Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Puuhkatanssija Commonsissa

Koko ja ulkonäköMuokkaa

Kooltaan puuhkatanssija on noin 10 cm. Koiras on päästään, selästään ja vatsastaan väriltään kastanjanruskea. Otsassa on kirkkaan punainen laikku. Siivet ovat mustan ja valkoisen kirjavat ja siipien alustat ovat valkoiset. Siipein höyhenet antavat siiville viuhkamaisen olemuksen. Pyrstö on väriltään musta ja valkoinen. Puuhkatanssijanaaras on väritykseltään selästään oliivinvihreä ja siivissä on valkoista. Naama on kanelinruskea ja kurkku valkoinen. Vatsa ja rinta ovat naaraalla kellertävän vihreät. Nuori koiras muistuttaa naarasta.[2]

Levinneisyys ja elinympäristöMuokkaa

Puuhkatanssijaa tavataan paikoitellen läntisillä Andeilla Kolumbiassa ja Ecuadorissa. Linnun elinympäristöä ovat kosteat pilvimetsät. Pesimäajan alussa lajia tavataan avoimemmissa ympäristöissä. Puuhkatanssijan elinympäristöt sijaitsevat yleensä 400–1 900 metrin korkeudella merenpinnasta.[2]

ElintavatMuokkaa

Puuhkatanssijat elävät yleensä yksinään ja liittyvät toisinaan sekaparviin. Pesimäaikana koiraat kokoontuvat löyhiksi ryhmiksi esiintymään naaraille. Koiraat houkuttelevat naaraita tuottamalla siivillään viulunkaltaisen äänen. Koiraan siivissä on seitsemän pientä ”hammasta”, jotka hankautuvat toista siipeä vasten koiraan nostaessa siivet selkänsä yli ja värisyttäessään niitä nopeasti. Siivet hankaavat toisiaan yli 100 kertaa sekunnissa ja tuottavat viulumaisen äänen. Koiraan siipisulkien varret ovat ontot ja poikkeuksellisen tukevat. Ne resonoivat ja toimivat siten äänenvahvistimina.[2][3]

Puuhkatanssijan sammalista rakennettu kuppimainen pesä sijaitsee pensaassa. Naaras munii kaksi ruskehtavanvalkoista ruskeapilkullista munaa.[2]

LähteetMuokkaa

  1. BirdLife International: Machaeropterus deliciosus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.2.2014. (englanniksi)
  2. a b c d Steven L. Hilty, Bill Brown, William L. Brown: A guide to the birds of Colombia, s. 435. Princeton University Press, 1986. ISBN 978-0691083728. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.7.2010). (englanniksi)
  3. Kimberly Bostwick: From Feathers, a Violin Cornell Lab of Ornithology. Viitattu 1.7.2010. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.