Puolustuskiinteistöt
Puolustuskiinteistöt (ruots. Försvarsfastigheter) on Suomen valtion liikelaitos ja Senaatti-kiinteistöjen tytärliikelaitos. Se vastaa Puolustusvoimien sekä sen strategisten kumppanien kiinteistöjen hallinnoinnista ja ylläpidosta.[3][4]
| Puolustuskiinteistöt | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | valtion liikelaitos[1] |
| Perustettu | 1.1.2021[1] |
| Toimitusjohtaja | Matias Warsta[1] |
| Kotipaikka | Helsinki[1] |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Toimiala | kiinteistönhallinta ja ylläpito |
| Liikevaihto | 360,5 milj. euroa (2023)[2] |
| Liikevoitto | 7,5 milj. euroa (2023)[2] |
| Tilikauden tulos | 3,4 milj. euroa (2023)[2] |
| Henkilöstö | 711 (31.12.2023)[2] |
| Emoyhtiö | Senaatti-kiinteistöt |
| Kotisivu |
www |
Historia
muokkaaPuolustushallinnon rakennuslaitos (1994–2020)
muokkaaSuomen puolustusministeriön alaisuudessa toiminut[3] Puolustushallinnon rakennuslaitos perustettiin vuonna 1994[5] ja vuoteen 2003 asti se tuotti Puolustusvoimien rakennuskiinteistöjen ylläpitopalvelut.[6]
Tammikuussa 2003 Puolustusvoimien kiinteistöomaisuus siirrettiin Senaatti-kiinteistöjen haltuun.[7] Rakennusten siirrosta huolimatta niiden ylläpito ja huolto päätettiin säilyttää puolustushallinnon rakennuslaitoksella, josta tehtiin nettobudjetoitu virasto. Rakennuslaitoksella oli noin 1500 työntekijää eri puolilla maata.[8]
Senaatti-kiinteistöt ja Puolustushallinnon rakennuslaitos vastasivat yhdessä esimerkiksi kiinteistöjensä lämmityspalveluiden kilpailutuksesta.[9]
Alkuvuonna 2012 puolustusministeriö asetti työryhmän miettimään puolustushallinnon tilahallintaa.[10]
Tammikuussa 2014 puolustusministeriön työryhmä esitti puolustusministeri Carl Haglundille toimittamassaan raportissa kahta vaihtoehtoa puolustushallinnon tilahallinnan järjestämiseen. Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa voitaisiin joko toteuttaa organisaatio- ja johtamismalliuudistus tai se voitaisiin yhdistää Senaatti-kiinteistöihin. Ryhmä ei ottanut kantaa vaihtoehtojen paremmuuteen.[10]
Kesäkuussa 2020 Rinteen hallitus päätti perustaa Senaatti-kiinteistöille tytärliikelaitoksen, Puolustuskiinteistöt. Muutoksella haluttiin vähentää puolustusvoimien toimitilakustannusten nousua.[11]
Rakennuslaitos lakkautettiin, kun sen toiminta siirtyi Puolustuskiinteistöille 1.1.2021.[12]
Puolustuskiinteistöt (2021–)
muokkaaPuolustuskiinteistöt aloitti toimintansa tammikuussa 2021.[13] Sen työntekijöinä aloittivat niin Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa kuin Senaatti-kiinteistöissä Puolustusvoimien tila-asioista vastanneet henkilöt.[14] Osa rakennuslaitoksen henkilöstöstä siirtyi Senaatti-konsernin yhteisiin palveluihin.[13] Puolustuskiinteistöillä oli noin 1100 työntekijää.[13] Puolustuskiinteistöjen toimitusjohtajana aloitti tekniikan tohtori Matias Warsta, joka oli toiminut aiemmin puolustushallinnon rakennuslaitoksen johtajana.[14] Puolustusvoimat hyötyi muutoksesta siten, että se voi hoitaa kaikki kiinteistöihinsä liittyvät asiat yhden organisaation kanssa.[12] Huhtikuussa Puolustuskiinteistöt kertoi rakentavansa Satakunnan lennoston alueelle Tampere-Pirkkalan lentoasemalle noin viiden hehtaarin asfalttipäälysteisen rahtialueen. Uudella rahtialueella eriytetään siviili- ja sotilasrahdit toisistaan.[15]
Kesäkuussa 2022 Puolustuskiinteistöt kertoi peruskorjaavansa kaikki Puolustusvoimien majoitus-, työskentely- ja opiskelurakennukset vuosikymmenen loppuun mennessä. Puolet kasarmeista oli peruskorjattu 2000-luvulla.[16]
Organisaatio
muokkaaVuonna 2022 Senaatti-konserniin kuului[17]
- Senaatti-kiinteistöt ja sen tytärliikelaitos Puolustuskiinteistöt,
- Maakuntien tilakeskus Oy ja
- Senaatin Asema-alueet Oy.
Puolustuskiinteistöt vastaa nimensä mukaisesti Puolustusvoimien kiinteistöistä[13] ja on sen strateginen kumppani. Puolustuskiinteistöt tuottaa Puolustusvoimille ja tämän määrittämille kumppaneille tilapalvelut ja vastaa siitä, että maanpuolustukseen varatut tilat ovat käyttövalmiina kaikissa turvallisuustilanteissa.[14]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Puolustuskiinteistöt Kauppalehti. Viitattu 1.7.2022.
- ↑ a b c d Puolustuskiinteistöt Toimintakertomus ja tilinpäätös 1.1.-31.12.2023 2024. Puolustuskiinteistöt. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ a b Uusi Puolustuskiinteistöt-liikelaitos aloitti toimintansa Senaatti. 4.1.2021. Viitattu 5.1.2021.
- ↑ Valtion tilapalvelut uudistuvat: eduskunta hyväksyi Puolustuskiinteistöjen perustamisen Senaatti. 9.12.2020. Viitattu 5.1.2021.
- ↑ Valtion tilapalvelut uudistuvat: eduskunta hyväksyi Puolustuskiinteistöjen perustamisen Senaatti. 9.12.2020. Viitattu 1.7.2022.
- ↑ Jarmo Lahti: Puolustushallinnon Rakennuslaitos sähköisiin hankintoihin Ilta-Sanomat. 1.3.2002. Viitattu 1.7.2022.
- ↑ Timo Siukonen: Kiista lisävuokrarahoista hidastaa varuskuntien rakentamisohjelmaa Helsingin Sanomat. 12.11.2003. Viitattu 1.6.2022.
- ↑ Arto Astikainen: Puolustushallinnon rakennuslaitos säilyy virastona Helsingin Sanomat. 19.12.2001. Viitattu 1.7.2022.
- ↑ Senaatti-kiinteistöille ja Puolustushallinnon rakennuslaitokselle lämpöä kotimaisilta yrittäjiltä Konepörssi.com. Viitattu 1.7.2022.
- ↑ a b Puolustushallinnon rakennuslaitos osaksi Senaatti-kiinteistöjä? Verkkouutiset. 30.1.2014. Viitattu 1.7.2022.
- ↑ Sata uutta työntekijää, hävittäjien hankintasopimus 2021, lisää kertausharjoituksia, Puolustuskiinteistöt-liikelaitos - IL julkaisee hallitusohjelman puolustuskirjaukset www.iltalehti.fi. Viitattu 27.5.2022.
- ↑ a b Puolustuskiinteistöt Puolustusvoimien sopimuskumppaniksi - Ruotuväki ruotuvaki.fi. 17.2.2021. Viitattu 1.7.2022.
- ↑ a b c d Uusi Puolustuskiinteistöt-liikelaitos aloitti toimintansa Talotekniikka-lehti. 12.1.2021. Viitattu 27.5.2022.
- ↑ a b c Senaatti muodosti puolustushallinnon kiinteistöistä oman liikelaitoksensa Rakennuslehti. 4.1.2021. Viitattu 1.7.2022.
- ↑ Juho Korpela: Tampere-Pirkkalan lentoasemalle miljoonainvestointi – uusi viiden hehtaarin alue sotilasrahtia varten Aamulehti. 26.4.2021. Viitattu 1.7.2022.
- ↑ Sormunen, Timo: Puolustuskiinteistöt laittaa stopin kiinteistöjen sisäilmaongelmille Rakennuslehti. 28.6.2022. Viitattu 1.7.2022.
- ↑ Organisaatio Senaatti. Viitattu 1.6.2022.