Puolan ilmavoimien historia

Puolan ilmavoimien historia alkaa ensimmäisen maailmansodan jälkeen Puolan itsenäistymisestä vuonna 1918.

Taustaa

Venäjällä tsaarin vallan luhistuessa Puolan I armeijakuntaan perustettiin kesällä 1917 Minskissä Valko-Venäjällä ensimmäinen lentoyksikkö (puol. I Polski Oddzial Awacyjny), jonka päälliköksi määrättiin Zygmunt Studzinski. Aluksi sillä oli ainoastaan yksi lentokone, koulutuskäytössä ollut Nieuport. Myöhemmin Bobruyiskissä vallattiin juna, jonka lastina oli ilmavoimien kalustoa. Kalustotäydennys ja henkilöstön koulutus mahdollisti yksikön laajentamisen maaliskuussa 1918 Puolan I armeijakunnan lentojoukoiksi (puol. Awiacja I Korpusu Polskiego), jonka päälliköksi nimitettiin Piotr Abakanowicz. Keväällä yksikkö saavutti täyden vahvuuden. Saksalaiset lakkauttivat ja riisuivat aseista armeijakunnan toukokuussa 1918, jolloin lentäjät tuhosivat lentokoneensa estääkseen niiden joutumisen saksalaisille. Armeijakunnan viimeinen päiväkäsky on päivätty 20. kesäkuuta 1920. Ilman kalustoa olevat lentäjät menivät Kubaniin, jossa muodostettiin uusi yksikkö.

Ranskan presidentti perusti 5. kesäkuuta 1917 itsenäisen Puolan armeijan Ranskaan. Presidentti Poincaré luovutti 18. kesäkuuta 1918 joukoille myös ilmavoimien tunnukset, vaikkei suunnitelmissa ollutkaan varsinaisten joukkojen perustaminen. Heinäkuussa ensimmäinen osasto puolalaisia lentäjiä ja kenttähenkilöstöä lähetettiin Dijoniin ilmasotakouluun. Lentokoulutus saatettiin loppuun Paussa.

Ranskassa olevan Puolan armeijan komentaja Josef von Haller tapasi Ranskan puolustusministerin, jolta sai luvan maaliskuussa 1919 perustaa puolalaisen lento-osaston (puol. Polski Obóz Lotniczy) Pauhun. Osaston päällikkönä oli Jerzy Kossowski ja siihen kuului 88 lentäjää ja lentäjäoppilasta, kolme tähystäjää, kaksi teknikkoa ja noin 110 kenttähenkilökuntaan kuuluvaa. Osaston lähtiessä Puolaan Haller pyrki saamaan mahdollisimman paljon kalustoa mukaan. Ranskalaiset luovuttivat osastolle kaluston seitsemälle laivueelle.

Puolan ilmavoimien Breguet 14

Haller hankki Breguet 14A2 konein varustetut 39 ja 59 laivueet ja 66. laivueen, jonka kalustona oli Breguet 14B2. Lisäksi hankittiin Salmson 2 -konein varustetut 580, 581 ja 582 laivueet ja 162. laivue Spad S.VII -koneineen. Jokaisen laivueen vahvuus oli täysi eli 12–15 lentokonetta, 8–10 ajoneuvoa sekä varakoneita. Lentäjät palasivat Puolaan kahdessa erässä ensimmäisen saapuessa toukokuun alussa 1919 Varsovaan, josta se siirtyi edelleen Lubliniin.

Puolan aluetta hallinneiden maiden valvonnan romahtaessa syksyllä 1918 Puolan valtion perustaminen alkoi. Puolalaiset joukot perustettiin ottamaan valvontaansa miehitysjoukkojen jälkeensä jättämät tilat ja omaisuuden. Miehitysjoukkojen sekasortoinen poistuminen esti jälkeen jätetyn omaisuuden järjestelmällisen tuhoamisen ja puolalaiset valvoivat erityisesti lentokenttien ja niiden kaluston haltuunottoa.

1918–1922

Puolan ilmavoimien 7. laivueen Albatros D.III -hävittäjiä Lewandówkan lentokentällä talvella 1919–1920

Puolalaiset saivat ensimmäisenä hallintaansa Rakowicen kentän Krakovassa. Kourallinen Itävalta-Unkarin ilmavoimissa palvellutta puolalaista kenttähenkilökuntaa otti kentän valvontaansa 31. lokakuuta 1918 johtajanaan kpt. pil. Roman Florer. He muun muassa estivät kentällä toimineiden lentokoneiden tuhoamisen tai viemisen Itävaltaan. Muutamaa päivää myöhemmin lentokentällä perustettiin Puolan ilmavoimien yksikkö.

Puolan ilmavoimien luominen alkoi jo ennen 11. marraskuuta 1918 annettua itsenäistymisjulistusta. Maa oli Saksan ja Itävalta-Unkarin joukkojen hallinnassa, mutta puolalaiset ottivat alueita valvontaansa jo ennen aselepoa ja keskusvaltojen romahtamista. Aluksi ilmavoimien kalustona oli saksalaisten ja itävaltalaisten hylkäämää kalustoa, jota käytettiin Ukrainan konfliktissa vuoden 1918 lopulla.

Venäjän kanssa käydyssä sodassa 1919–1920 Puolaan tuli koneita lännestä. Kesään 1920 mennessä oli perustettu viisitoista tiedustelu ja neljä hävittäjälaivuetta sekä yksi pommituslaivue. Ilmavoimat ottivat aktiivisesti osaa sotatoimiin, kunnes ne päättyivät lokakuussa 1920.

1923–1932

Puolan ilmavoimien käyttämä tunnus vuoteen 1993 asti.

Sotatoimien Venäjää vastaan päätyttyä ensimmäisen maailmansodan aikaiset lentokoneet pääosin poistettiin palveluksesta ja ilmavoimat varustettiin pääosin ranskalaisin lentokonein. Vuosina 1924–1926 hävittäjäkalustona oli 280 kappaletta Spad S.61 -hävittäjiä. Keveinä pommikoneina oli aluksi Potez 15 ja myöhemmin Breguet 19 ja Potez 25, joista viimeksi mainitut oli pääosin valmistettu Puolassa. Keskiraskaina pommikoneina oli Farman Goliath ja myöhemmin Fokker F.VII.

Ennen puolalaisten suunnittelemia hävittäjiä valmistettiin viisikymmentä tšekkiläistä Avia BH-33 -konetta lisenssillä merkinnällä PWS-A. Ensimmäinen puolalaisten suunnittelema ja valmistama hävittäjä ilmavoimille oli PWS.10, joita oli vuonna 1932 palveluksessa 80 kappaletta. Puolan laivaston ilmavoimat käytti ranskalaisia lentoveneitä kuten Schreck FBA.17, Lioré et Olivier LeO 13 ja sen muunnelmaa LeO 135 sekä Latham 43. Kaikki nämä oli poistettu operatiivisesta käytöstä vuoteen 1939 mennessä.

1933–1939

PZL P.11

Vuonna 1933 Zygmunt Pulawskin suunnittelema ensimmäinen ylätasoinen kokometallinen PZL P.7A otettiin palvelukseen. Koneita tilattiin 150 kappaletta ja niiden parannettua versiota PZL P.11a 50 kappaletta. Vuonna 1935 otettiin P.11c koneita palvelukseen 175 kappaletta. Konetyyppi oli käytössä aina toiseen maailmansotaan saakka.

Ranskalaiset pommikoneet korvattiin puolalaisvalmisteisilla PZL.23 Karaśeilla, joita valmistui 250 kappaletta vuoden 1936 jälkeen. Tyyppi oli kuitenkin toisen maailmansodan alkaessa jo vanhentunut ja se korvattiin PZL.37 Łośeilla, joka saatiin palvelukseen 1938.

Tulenjohto ja tiedustelukoneena käytettiin hidasta ja helposti vaurioituvaa Lublin R-XIII ja RWD-14 -koneita. Laivaston ilmavoimilla oli Lublin-koneita kellukkein varustettuna. Hieman ennen sotatoimien puhkeamista tilattiin CANT Z.506 -torpedokoneita, mutta ainoastaan yksi saatiin Puolaan ilman aseita. Koulukoneina oli RWD-8 ja PWS-26. Puola tilasi 160 kappaletta Morane-Saulnier M.S.406 ja kymmenen Hawker Hurricanea, mutta toimitukset eivät alkaneet ennen hyökkäystä.

Puolan valtaus 1939

Pääartikkeli: Puolan offensiivi

Saksan hyökätessä Puolaan 1. syyskuuta 1939 ilmavoimat oli pääosin hajautettu. Pääosa kentille tuhoutuneista koneista oli käytöstä poistettuja tai koulukoneita. Hävittäjät oli sijoitettu viitentoista laivueeseen. Sotatoimien aikana PZL-11-hävittäjät ampuivat alas runsaasti saksalaiskoneita. Sotatoimien aikana pääosa ilmavoimien kalustosta tuhoutui ja loput pakenivat joko Romaniaan tai tuhottiin. Romania otti lentokoneet palvelukseensa, mutta henkilöstöstä pääosa siirtyi edelleen Ranskaan.

1940–1947 länsiliittoutuneet

Pääartikkeli: Puolan ilmavoimat Britanniassa ja Ranskassa

Puolan kukistuttua Puolan ilmavoimien uudelleen muodastaminen aloitettiin Ranskassa. Ainoa valmiiksi saatu yhtymä ennen Saksan hyökkäystä Ranskaan oli GC I/145, joka oli varustettu Caudron C.714 -koneilla. Puolalaisia oli lisäksi sijoitettu lukuisiin ranskalaisiin laivueisiin.

Ranskan antauduttua puolalaiset siirtyivät Britteinsaarille, jossa heistä muodostettiin Puolan ilmavoimina tunnettu osa kuninkaallisiin ilmavoimiin. Ensimmäiset laivueet olivat 300. ja 301. pommituslentolaivueet sekä 302. ja 303. hävittäjälaivueet, joiden kalustona oli Hawker Hurricane I -hävittäjät. Hävittäjälaivueet osallistuivat taisteluun Britanniasta elokuussa 1940. Puolalaisista muodostettu 303. hävittäjälaivue oli sotatoimien tehokkain.

Vuotta myöhemmin perustettiin lisää puolalaisista muodostettuja laivueita. Sotatoimien päätyttyä Euroopassa ja kansainvälisen tilanteen muuttuessa kalusto palautettiin RAF:lle, mutta ainoastaan pieni osa henkilöstöstä palasi Puolaan.

1943–1947

Pääartikkeli: Puolan armeijan ilmavoimat

Neuvostoliitossa perustettiin Puolan kansanarmeija (puol. Ludowe Wojsko Polskie) ja sen osaksi Puolan armeijan ilmavoimat (puol. Ludowe Lotnictwo Polskie) vuonna 1943. Aluksi ilmavoimat koostuivat kolmesta rykmentistä ja muutamasta laivueesta, mutta vuonna 1944 ilmavoimia laajennettiin perustamalla kolmi divisioonainen Puolan 1. armeijakunta ja yhdistämällä ensin perustetut divisioonaksi.

Sotatoimien päättyessä ilmavoimat olivat suurelta osin Puolassa, jossa ne toimivat uudelleen muodostetun Puolan ilmavoimien runkona.

1947–1989

Sosialistisen Puolan ilmavoimat perustettiin 1947. Ilmavoimille toimitettiin vuodesta 1950 alkaen Neuvostoliitosta Petljakov Pe-2 ja Tupolev Tu-2 -pommituskoneita, Jakovlev Jak-17 -hävittäjiä, Iljušin Il-12 -kuljetuskoneita, Jakovlev Jak-18 -koulukoneita. Vuotta myöhemmin ilmavoimat varustettiin suihkukonein Jak-23 ja Mikojan-Gurevitš MiG-15 -konein ja vuodesta 1961 alkaen MiG-17-konein.

Neuvostoliitosta hankittujen MiG-15 koneiden lisäksi koneita valmistettiin Puolassa vuodesta 1952 alkaen lisenssillä nimellä Lim-1. MiG-15bis-koneiden lisenssivalmisteiset versiot tunnetaan nimellä Lim-2 ja MiG-17 nimellä Lim-5. Koneista valmistettiin myös Puolassa suunniteltuja maataisteluversiota Lim-6bis.

1990–

Poliittisen järjestelmän vaihduttua 1989 ja Euroopan aseiden rajoittamisen edetessä Puolan ilmavoimia supistettiin merkittävästi. Vuonna 1990 ilmavoimilla oli MiG-21, MiG-23, MiG-29, Su-20 ja Su-22 -koneita. Loput Lim-6bis poistettiin käytöstä alkuvuodesta 1990 ja pian myös Su-20 koneet. MiG-23 koneet poistettiin vuonna 1999 niiden pienen määrän aiheuttamien ylläpito-ongelmien vuoksi. 1990-luvulla Puola ei hankkinut uusia taistelukoneita ja se hankki ainoastaan vuonna 1995 lisää MiG-29 koneita Tšekistä, joka poisti omaa kalustoaan. Samoin kuin 2004 MiG-29 koneita Saksasta, joka oli saanut ne hallintaansa Itä-Saksan ilmavoimilta.

Vuonna 2003 MiG-21 koneet poistettiin palveluksesta ja siten vuonna 2004 oli käytössä vain MiG-29 ja Su-22 koneita. Su-22 koneet tarvitsivat taistelukyvyn ylläpitämiseksi modernisointia. Vuonna 2003 päätettiin hankkia F-16C Block 52 koneita uudeksi monitoimihävittäjäksi. Ensimmäiset operaatio Peace Skyn mukaiset konetoimitukset tehtiin marraskuussa 2006 ja ne jatkuivat vuoteen 2008. Puolan ilmavoimat sai 36 F-16C ja kaksitoista F-16D konetta.

Lähteet

• Belcarz, Bartłomiej ja Pęczkowski, Robert: White Eagles - The Aircraft, Men and Operations of Polish Air Force 1918–1939. Yorkshire, Englanti: Hikoki Publications, 2001. ISBN 1-902109-73-2. (englanniksi)
• Mikołajczuk, Marian & Bartosik, Sławomir: 1. Pułk Lotnictwa Myśliwskiego ”Warszawa” cz.1. Varsova: Rossagraph, 2005. ISBN 83-89717-85-9. (puolaksi)
• Cynk, Jerzy B.: History of the Polish Air Force 1918–1968. Reading: Osprey Publishing, 1972. SBN 850045/039/X. (englanniksi)
• Zmyslony, Wojciech & Sankowski, Wojciech: Yakovlev Yak-1, Yak-3, Yak-7, Yak-9. Sandomierz: Stratus, 2015. ISBN 978-83-63678-63-0. (englanniksi)