Punikki
Punikki on historiallinen, halventava nimitys punakaartin jäsenistä, erityisesti Suomen sisällissodan toiseen osapuoleen, vasemmistolaisiin, kansanvaltuuskuntalaisiin eli punaisiin kuuluneista.[1] Sävyltään punikki vastaa Suomen sisällissodan toisesta osapuolesta, valkoisista, erityisesti suojeluskuntalaisista käytettyä lahtari-nimitystä. Nämä nimitykset ovat yleensä osapuolten toisistaan käyttämiä.[2] Niitä käyttivät aikuisten esimerkkiä seuraten myös lapset kirjallisessakin muodossa esimerkiksi päiväkirjoissa.[3]
Yhdysvalloissa ilmestyi amerikansuomalaisten vasemmistolaisten Tyomies Societyn julkaisema pilalehti Punikki vuosina 1921–1936.[4]
Näiden merkitysten lisäksi Punikki voi viitata erisnimenä lehmään kuten esimerkiksi Mansikki – mikä antaa vihjeen myös esikristillisestä naisennimestä – sekä yleisnimenä ruskeaan lehmään[5], ja siitä sieniryhmälaji punikkitattiin.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b ”Osa 4, hakusana punikki”, Nykysuomen sanakirja 1–6. Valtion toimeksiannosta teettänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Päätoimittaja: Matti Sadeniemi. 15. painos. Alkuperäinen julkaisu: 1951–1961. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-26973-5.
- ↑ vrt. kuitenkin Salmi, Väinö: Olin punikki. Helsinki: Akateeminen Kustannusliike, 1967.
- ↑ Haapala, Pertti & Hoppu, Tuomas (toim.): ”Lapset ja sota (kirj. Marianne Junila & Seija Jalagin)”, Sisällissodan pikkujättiläinen, s. 322–323. Porvoo: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35452-0.
- ↑ Punikki Helka-tietokanta. Helsingin yliopiston kirjasto. [vanhentunut linkki]
- ↑ I. Vahros ja A. Scherbakoff: Suomalais-venäläinen sanakirja, s. 487. Moskova: Neuvostoliiton tiedeakatemian Karjalan filiaalin kielen, kirjallisuuden ja historian instituutti, Suomalaisen kirjallisuuden seura, Neuvostoliittoinstituutti, 1975.