Pultavan kuvernementti

Venäjän keisarikunnan kuvernementti vuosina 1802–1925

Pultavan kuvernementti (ukr. Полта́вська губе́рнія, Poltavska hubernija, ven. Полта́вская губе́рния, Poltavskaja gubernija) oli Venäjän keisarikunnan kuvernementti vuosina 1802–1925. Se perustettiin 1802 aiemman Vähä-Venäjän kuvernementin (ven. Малороссийская губерния, 1764-1781 ja 1796-1802) eteläosasta; samalla pohjoisosasta muodostettiin Tšernihivin kuvernementti (Tšernigovin k.).

Pultavan kuvernementti
Полтавська губе́рнія
Полтавская губерния
Vaakuna
Vaakuna
Pultavan kuvernementin sijainti Venäjän kartalla 1914.
Pultavan kuvernementin sijainti Venäjän kartalla 1914.
Valtio Venäjä Venäjä
Perustettu 1802[1]
Lakkautettu 1925[1]
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Pultava
Pinta-ala  (43 844,0 neliövirstaa (1897)) 49 897 km²
Väkiluku (1897) 2 778 151

Kuvernemenin naapureina olivat lännessä Kiovan, pohjoisessa Tšernihivin, idässä Harkovan sekä etelässä Jekaterinoslavin ja Hersonin kuvernementit.

Pultavan kuvernementin kartta (ennen vuotta 1907)

Vuonna 1803 Pultavan kuvernementissa asui noin 1 343 000 henkeä.[1] Venäjän keisarikunnan ensimmäisessä koko maan kattaneessa väestönlaskennassa 1897 Pultavan kuvernementin väkiluvuksi kirjattiin 2 778 151 asukasta ja pinta-alaksi 43 844,0 neliövirstaa eli noin 49 897 neliökilometriä. Väestöstä kaupunkilaisia oli 9,9 % ja maaseutuasukkaita 90,1 %.[2] Aluetta pidettiin taloudellisesti kehittymättömänä maatalousalueena. Tärkeimmät maatalouden ulkopuoliset ammatit liittyivät maa- ja metsätaloustuotteiden jalostukseen eli panimoalaan, juomien tislaamiseen ja viinin valmistukseen, jauhon tuotantoon myllyissä, sahatavaran, sokerin tai tupakan tuotantoon. [1]

Kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd). Vuonna 1897 kuvernementtiin kuului 15 kihlakuntaa,[2] Kuvernementinkaupunki oli Pultava (53 703 as. vuonna 1897). Suurimpia kihlakuntakaupunkeja olivat Krementšuk (Krementšug, 63 007 as.), Romny (Ромны, 22 510 as.) ja Pryluky (Priluki, 18 532 as.).[2][3]

Huom. Allaoleva kihlakuntataulukko on kesken. Täydentynee 6.12.2013.

Pultavan kuvernementin kihlakunnat 1897[2]
Kihlakunta Pinta-ala (neliövirstaa)
(neliövirsta=1,138062 km2)
Asukasluku Hallintokeskus
Pultavan kihlakunta &&&&&&&&&&&02977.09000002 977,9 &&&&&&&&&0227795.&&&&00227 795 Pultava (53 703 as.)
Hadiatšin kihlakunta &&&&&&&&&&&02162.04000002 162,4 &&&&&&&&&0142806.&&&&00142 806 Hadiatš (ukr. Гáдяч, ven. Гадяч, 7 721 as.)
Zinkivin kihlakunta &&&&&&&&&&&01977.05000001 977,5 &&&&&&&&&0140304.&&&&00140 304 Zinkiv (ukr. Зіньків, ven. Зеньков, Zenkov, 10 443 as.)
Zolotonošan kihlakunta &&&&&&&&&&&03888.06000003 888,6 &&&&&&&&&0227594.&&&&00227 594 Zolotonoša (Золотоноша, 8 739 as.)
Kobeljakyn kihlakunta &&&&&&&&&&&03227.02000003 227,2 &&&&&&&&&0217875.&&&&00217 875 Kobeljaky (Kobeljaki, Кобеляки, 10 487 as.)
Konstantynohradin kihlakunta &&&&&&&&&&&05341.07000005 341,7 &&&&&&&&&0230310.&&&&00230 310 Konstantynohrad (Красноград, ennen vuotta 1922 Константиноград, Konstantynohrad, Konstantinograd 6 455 as.)
Krementšukin kihlakunta &&&&&&&&&&&03013.02000003 013,2 &&&&&&&&&0244894.&&&&00244 894 Krementšuk (Krementšug, 63 007 as.)
Loh’vytsjan kihlakunta &&&&&&&&&&&02320.05000002 320,5 &&&&&&&&&0150985.&&&&00150 985 Loh’vytsja (Lohvitsa, 8 911 as.)
Lubnyn kihlakunta &&&&&&&&&&&02059.06000002 059,6 &&&&&&&&&0136613.&&&&00136 613 Lubny (ukr. Лубни, ven. Лубны, 10 097 as.)
Myrhorodin kihlakunta &&&&&&&&&&&02336.07000002 336,7 &&&&&&&&&0157790.&&&&00157 790 Myrhorod (Миргород, Myrgorod 10 037 as.)
Perejaslavin kihlakunta &&&&&&&&&&&03595.02000003 595,2 &&&&&&&&&0185306.&&&&00185 306 Perejaslav (Perejaslav, nyk. ukr. Перея́слав-Хмельни́цький, Perejaslav-H’melnytskyi, ven. Перея́слав-Хмельни́цкий, 14 614 as.)
Pyrjatynin kihlakunta &&&&&&&&&&&02871.06000002 871,6 &&&&&&&&&0163505.&&&&00163 505 Pyrjatyn (Пирятин, Pirjatin 8 022 as.)
Prylukyn kihlakunta &&&&&&&&&&&02877.04000002 877,4 &&&&&&&&&0192502.&&&&00192 502 Pryluky (Priluki, 18 532)
Romnyn kihlakunta &&&&&&&&&&&02285.02000002 285,2 &&&&&&&&&0186497.&&&&00186 497 Romny ((Ромны, 22 510 as.)
H’orolin kihlakunta &&&&&&&&&&&02909.03000002 909,3 &&&&&&&&&0173375.&&&&00173 375 H’orol (Хорол, aiemmin Хороль 7 997 as.)

Pultavan kuvernementin suurimmat väestöryhmät olivat vuonna 1897 äidinkielen mukaan ryhmiteltynä: ukrainalaiset 93,0 %, juutalaiset 4,0 % ja (iso)venäläiset 2,6 %. Muita etnisiä ryhmiä edusti 0,4 % asukkaista, mihin ryhmään kuului esimerkiksi saksalaisia, puolalaisia ja valkovenäläisiä.[4]

Maaseudun köyhyyden johdosta lähes 200 000 talonpoikaa muutti Pultavan kuvernementista Siperiaan ja Venäjän kaukoitään vuosina 1906–12. Alkuvuonna 1914 asukkaita oli jo 3 792 100, joista kaupungeissa asui 10,6 prosenttia. Ensimmäisen maailmansodan ja siihen liittyneen Ukrainan itsenäisyysodan 1917–21 sekä vuonna 1920 Perejaslavin kihlakunnan Kiovan kuvernementtiin siirtämisen seurauksena kuvernementin väkiluku aleni 3 566 800:aan vuonna 1924. Tässä vaiheessa kaupungeissa asui 12 prosenttia väestöstä. Kaupunkilaisista ukrainilaisia oli 68 %, juutalaisia 25 % ja venäläisiä 5 prosenttia. [1]

Vuonna 1924 kihlakuntajako lakkautettiin. Tilalle perustettiin seitsemän kaupunkien mukaan nimetyttä piirikuntaa (okrug): Krasnohradin (kaupungin aiempi nimi oli Konstantynohrad), Krementšukin, Lubnyn, Pultavan, Prylukyn, Romnyn ja Zolotonošan piirikunnat. Koko Pultavan kuvernementti lakkautettiin 1925 (alueesta osa Ukrainan SNT:aa).[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f Poltava gubernia Encyclopedia of Ukraine, vol. 4. 1993. University of Toronto Press & Canadian Institute of Ukrainian Studies, Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 5.12.2013. (englanniksi)
  2. a b c d demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.12.2013. (venäjäksi)
  3. Poltavskaja gubernija (Brockhaus–Jefron -tietosanakirjan (1890—1907) artikkeli verkkomuodossa) Entsiklopeditšeski slovar F. A. Brokgauza i I. A. Jefrona, 1890—1907. Viitattu 5.12.2013. (venäjäksi)
  4. demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. - Raspredelenija po rodnomu jazyku, gubernijam i oblastam (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.12.2013. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

muokkaa