Avaa päävalikko

Pultavan kuvernementti (ukr. Полта́вська губе́рнія, Poltavska hubernija, ven. Полтавская губерния, Poltavskaja gubernija) oli Venäjän keisarikunnan kuvernementti vuosina 1802–1925. Se perustettiin 1802 aiemman Vähä-Venäjän kuvernementin (ven. Малороссийская губерния, 1764-1781 ja 1796-1802) eteläosasta; samalla pohjoisosasta muodostettiin Tšernihivin kuvernementti (Tšernigovin k.).

Pultavan kuvernementti
Полтавська губе́рнія
Полтавская губерния
Vaakuna
Vaakuna
Perustettu 1802[1]
Lakkautettu 1925[1]
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Pultava
Pinta-ala  (43 844,0 neliövirstaa (1897)) 49 897 km²
Väkiluku (1897) 2 778 151

Kuvernemenin naapureina olivat lännessä Kiovan, pohjoisessa Tšernihivin, idässä Harkovan sekä etelässä Jekaterinoslavin ja Hersonin kuvernementit.

Pultavan kuvernementin kartta (ennen vuotta 1907)

Vuonna 1803 Pultavan kuvernementissa asui noin 1 343 000 henkeä.[1] Venäjän keisarikunnan ensimmäisessä koko maan kattaneessa väestönlaskennassa 1897 Pultavan kuvernementin väkiluvuksi kirjattiin 2 778 151 asukasta ja pinta-alaksi 43 844,0 neliövirstaa eli noin 49 897 neliökilometriä. Väestöstä kaupunkilaisia oli 9,9 % ja maaseutuasukkaita 90,1 %.[2] Aluetta pidettiin taloudellisesti kehittymättömänä maatalousalueena. Tärkeimmät maatalouden ulkopuoliset ammatit liittyivät maa- ja metsätaloustuotteiden jalostukseen eli panimoalaan, juomien tislaamiseen ja viinin valmistukseen, jauhon tuotantoon myllyissä, sahatavaran, sokerin tai tupakan tuotantoon. [1]

Kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd). Vuonna 1897 kuvernementtiin kuului 15 kihlakuntaa,[2] Kuvernementinkaupunki oli Pultava (53 703 as. vuonna 1897). Suurimpia kihlakuntakaupunkeja olivat Krementšuk (Krementšug, 63 007 as.), Romny (Ромны, 22 510 as.) ja Pryluky (Priluki, 18 532 as.).[2][3]

Huom. Allaoleva kihlakuntataulukko on kesken. Täydentynee 6.12.2013.

Pultavan kuvernementin kihlakunnat 1897[2]
Kihlakunta Pinta-ala (neliövirstaa)
(neliövirsta=1,138062 km2)
Asukasluku Hallintokeskus
Pultavan kihlakunta &&&&&&&&&&&02977.09000002 977,9 &&&&&&&&&0227795.&&&&00227 795 Pultava (53 703 as.)
Hadiatšin kihlakunta &&&&&&&&&&&02162.04000002 162,4 &&&&&&&&&0142806.&&&&00142 806 Hadiatš (ukr. Гáдяч, ven. Гадяч, 7 721 as.)
Zinkivin kihlakunta &&&&&&&&&&&01977.05000001 977,5 &&&&&&&&&0140304.&&&&00140 304 Zinkiv (ukr. Зіньків, ven. Зеньков, Zenkov, 10 443 as.)
Zolotonošan kihlakunta &&&&&&&&&&&03888.06000003 888,6 &&&&&&&&&0227594.&&&&00227 594 Zolotonoša (Золотоноша, 8 739 as.)
Kobeljakyn kihlakunta &&&&&&&&&&&03227.02000003 227,2 &&&&&&&&&0217875.&&&&00217 875 Kobeljaky (Kobeljaki, Кобеляки, 10 487 as.)
Konstantynohradin kihlakunta &&&&&&&&&&&05341.07000005 341,7 &&&&&&&&&0230310.&&&&00230 310 Konstantynohrad (Красноград, ennen vuotta 1922 Константиноград, Konstantynohrad, Konstantinograd 6 455 as.)
Krementšukin kihlakunta &&&&&&&&&&&03013.02000003 013,2 &&&&&&&&&0244894.&&&&00244 894 Krementšuk (Krementšug, 63 007 as.)
Loh’vytsjan kihlakunta &&&&&&&&&&&02320.05000002 320,5 &&&&&&&&&0150985.&&&&00150 985 Loh’vytsja (Lohvitsa, 8 911 as.)
Lubnyn kihlakunta &&&&&&&&&&&02059.06000002 059,6 &&&&&&&&&0136613.&&&&00136 613 Lubny (ukr. Лубни, ven. Лубны, 10 097 as.)
Myrhorodin kihlakunta &&&&&&&&&&&02336.07000002 336,7 &&&&&&&&&0157790.&&&&00157 790 Myrhorod (Миргород, Myrgorod 10 037 as.)
Perejaslavin kihlakunta &&&&&&&&&&&03595.02000003 595,2 &&&&&&&&&0185306.&&&&00185 306 Perejaslav (Perejaslav, nyk. ukr. Перея́слав-Хмельни́цький, Perejaslav-H’melnytskyi, ven. Перея́слав-Хмельни́цкий, 14 614 as.)
Pyrjatynin kihlakunta &&&&&&&&&&&02871.06000002 871,6 &&&&&&&&&0163505.&&&&00163 505 Pyrjatyn (Пирятин, Pirjatin 8 022 as.)
Prylukyn kihlakunta &&&&&&&&&&&02877.04000002 877,4 &&&&&&&&&0192502.&&&&00192 502 Pryluky (Priluki, 18 532)
Romnyn kihlakunta &&&&&&&&&&&02285.02000002 285,2 &&&&&&&&&0186497.&&&&00186 497 Romny ((Ромны, 22 510 as.)
H’orolin kihlakunta &&&&&&&&&&&02909.03000002 909,3 &&&&&&&&&0173375.&&&&00173 375 H’orol (Хорол, aiemmin Хороль 7 997 as.)

Pultavan kuvernementin suurimmat väestöryhmät olivat vuonna 1897 äidinkielen mukaan ryhmiteltynä: ukrainalaiset 93,0 %, juutalaiset 4,0 % ja (iso)venäläiset 2,6 %. Muita etnisiä ryhmiä edusti 0,4 % asukkaista, mihin ryhmään kuului esimerkiksi saksalaisia, puolalaisia ja valkovenäläisiä.[4]

Maaseudun köyhyyden johdosta lähes 200 000 talonpoikaa muutti Pultavan kuvernementista Siperiaan ja Venäjän kaukoitään vuosina 1906–12. Alkuvuonna 1914 asukkaita oli jo 3 792 100, joista kaupungeissa asui 10,6 prosenttia. Ensimmäisen maailmansodan ja siihen liittyneen Ukrainan itsenäisyysodan 1917–21 sekä vuonna 1920 Perejaslavin kihlakunnan Kiovan kuvernementtiin siirtämisen seurauksena kuvernementin väkiluku aleni 3 566 800:aan vuonna 1924. Tässä vaiheessa kaupungeissa asui 12 prosenttia väestöstä. Kaupunkilaisista ukrainilaisia oli 68 %, juutalaisia 25 % ja venäläisiä 5 prosenttia. [1]

Vuonna 1924 kihlakuntajako lakkautettiin. Tilalle perustettiin seitsemän kaupunkien mukaan nimetyttä piirikuntaa (okrug): Krasnohradin (kaupungin aiempi nimi oli Konstantynohrad), Krementšukin, Lubnyn, Pultavan, Prylukyn, Romnyn ja Zolotonošan piirikunnat. Koko Pultavan kuvernementti lakkautettiin 1925 (alueesta osa Ukrainan SNT:aa).[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f Poltava gubernia Encyclopedia of Ukraine, vol. 4. 1993. University of Toronto Press & Canadian Institute of Ukrainian Studies, Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 5.12.2013. (englanniksi)
  2. a b c d demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.12.2013. (venäjäksi)
  3. Poltavskaja gubernija (Brockhaus–Jefron -tietosanakirjan (1890—1907) artikkeli verkkomuodossa) Entsiklopeditšeski slovar F. A. Brokgauza i I. A. Jefrona, 1890—1907. Viitattu 5.12.2013. (venäjäksi)
  4. demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. - Raspredelenija po rodnomu jazyku, gubernijam i oblastam (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.12.2013. (venäjäksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa