Ptolemaioksen gymnasion

gymnasion antiikin Ateenassa

Ptolemaioksen gymnasion eli Ptolemaion (m.kreik. Πτολεμαῖον, joskus myös Ptolemeion) oli antiikin aikainen gymnasion Ateenassa Kreikassa. Se sijaitsi jossakin Roomalaisen agoran itäpuolella nykyisen Plákan kaupunginosan alueella, lähellä Ateenan niin kutsuttua Arkaaista agoraa.[1][2][3]

Ptolemaioksen gymnasion
Πτολεμαῖον
Sijainti Ateena, Attika
Kreikka Kreikka
Rakennustyyppi gymnasion
Valmistumisvuosi noin 224/223 eaa.
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

HistoriaMuokkaa

Ptolamaioksen gymnasion rakennettiin hellenistisellä kaudella noin vuonna 224/223 eaa. Sen lahjoitti ja rakennutti Ptolemaios III Euergetes, jonka mukaan se sai nimensä. Kiitokseksi ateenalaiset perustivat Ptolemaioksen kunniaksi Ptolemaia-juhlan ja siihen liittyneen pappeuden sekä uuden 13. fylen nimeltä Ptolemais, joka sai Ptolemaioksen vaimon Bereniken mukaan nimetyn demoksen nimeltä Berenikidai.[3]

Gymnasion oli yksi Ateenan efebien koulutuksen pääpaikoista. Monet filosofit ja reettorit opettivat paikalla. Tunnetuimpiin kuuluu niin kutsutun Uuden Akatemian perustaja, skeptikko Karneades, joka opetti gymnasionissa 100-luvulla eaa. Rakennus oletettavasti vaurioitui tai tuhoutui Sullan hyökkäyksessä vuonna 86 eaa. Se kunnostettiin noin 30–20 eaa. Juba II:n kustannuksella. Gymnasion säilyi käytössä aina 200-luvulle jaa., kunnes se todennäköisesti tuhoutui herulien hyökkäyksessä vuonna 267. Tämän jälkeen rakennuksen raunioista tuli osa uutta kaupunginmuuria. 300-luvulla rakennuksen osia käytettiin mahdollisesti Parthenonin ja Asklepieionin kunnostuksessa.[3]

RakennusMuokkaa

Ptolemaionin tarkkaa sijaintipaikkaa ei tunneta. Erään teorian mukaan se olisi sijainnut jossakin nykyisten Lysíou- ja Prytaneíou-katujen välisellä alueella myöhemmin rakennetun Roomalaisen agoran itä- tai kaakkoispuolella.[3] Gymnasion oli mahdollisesti rakennettu Basileionin, Bukoleionin ja muiden arkaaisen kauden rakennusten paikalle, kun niille ei enää ollut käyttöä.[1]

Gymnasionissa on todennäköisesti ollut kaksi juoksurataa, avoimessa tilassa ollut paradromis sekä stoan eli pylväshallin kaltaisessa rakennuksessa ollut katettu ksystos. Erään teorian mukaan paradromiksena on toiminut Agoralta Attaloksen stoan eteläpuolelta itään ja gymnasionille johtanut tie, tai vaihtoehtoisesti stoien reunustama katu niin kutsutun Agoranomeionin keskellä. Urheilupaikkojen lisäksi rakennukseen on kuulunut luentosaleja sekä kirjasto, ja se on ollut koristettu lukuisin veistoksin. Gymnasioniin on saattanut kuulua myös puistomainen lehto.[3] Gymnasioniin kuului osa, mahdollisesti palaistra, joka tunnetaan nimellä Diogeneion.[1] Ptolemaiosten kulttipaikka on saattanut olla osa rakennusta, mutta joidenkin tulkintojen mukaan se on ollut toisaalla.[4]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Hansen, Mogens Herman: Sources for the Ancient Greek City-State, s. 207, 212. Symposium August, 24-27 1994, Acts of the Copenhagen Polis Centre, ISSN 1398-7151. Kgl. Danske Videnskabernes Selskab, 1995. ISBN 8773042676. Teoksen verkkoversio.
  2. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Athens, Attica, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c d e The Ancient Agora of Athens Athens Greece. Viitattu 19.4.2016.
  4. Mikalson, Jon D.: Religion in Hellenistic Athens, s. 179. Hellenistic Culture and Society 29. University of California Press, 1998. ISBN 052091967X. Teoksen verkkoversio.