Psykrometrivakio on luku, joka kuvaa olennaisesti ilman ominaislämpökapasiteetin suhdetta latenttiin energiaan, joka tarvitaan yksikkövesimäärän haihduttamiseksi vapaalta vesipinnalta[1]. Lisäksi psykrometrivakio riippuu ilmanpaineesta siten, että vakio on suurempi korkeapaineella ja pienempi matalapaineella.

Matemaattisesti psykrometrivakio voidaan muotoilla

,

missä p on ilmanpaine, cp ilman ominaislämpökapasiteetti vakiopaineessa (kuivalla ilmalla 1 004 J kg-1 °C-1), L latentti energia (2,47 MJ kg-1) sekä veden ja kuivan ilman molekyylipainojen suhde (n. 0,622). Erityisesti jos valitaan p = 1 013 hPa ja oletetaan ilma kuivaksi, saadaan yleiskäyttöiseksi psykrometrivakion arvoksi .

Merkitys muokkaa

Psykrometrivakio esiintyy monissa sovelletun hydrologian ja meteorologian kaavoissa. Bowenin suhde   on määritelty aistittavan lämmönvaihdon ja haihtumislämmön suhteena. Se voidaan kirjoittaa ns. bulk-muotoon tiiviimmin asussa[2]

 ,

missä T on ilman lämpötila sekä e vesihöyryn osapaine ilmassa korkeuksilla 1 ja 2. Riittää siis tehdä vain kaksi lämpötila- ja vesihöyrymittausta eri korkeuksilta (esim. 2 m ja 8 m) Bowenin suhteen määräämiseksi, josta edelleen pinnan energiatasetta käyttämällä voidaan päätellä muun muassa haihdunta ja aistittava lämmönvaihto.

Oletetaan esimerkiksi, että suomalaisena kesäpäivänä (R = 300 W m-2) mitataan 2,0 m korkeudelta lämpötilaksi 25 °C ja vesihöyryn osapaineeksi 150 hPa sekä 8,0 m korkeudelta lämpötilaksi 20 °C ja osapaineeksi 135 hPa. Tällöin Bowenin suhteen arvoksi saadaan n. 0,22.

Vaihtoehtoinen tapa kyseisen suhteen selvittämiseksi on turvautua pyörrekovarianssimittauksiin, mutta nämä vaativat yleensä melko kalliita laitteistoja.

Lähteet muokkaa

  1. http://agsys.cra-cin.it/tools/EvapoTranspiration/help/Psychrometric_constant.html (Arkistoitu – Internet Archive) Psychrometric constant. CRA-CIN (Centro di Ricerca per le Colture Industriali). Viitattu 4.5.2014.
  2. Mustonen (toim.), Seppo (1986). Sovellettu hydrologia. Mänttä: Vesiyhdistys r.y., ss. 72–73.