Protokolla

käyttäytymissäännöstö
Tämä artikkeli käsittelee käyttäytymissääntöjä. Protokolla tarkoittaa myös tietoliikenteeseen liittyvää käytäntöä tai standardia.

Protokolla on säännöstö, joka kertoo kuinka esimerkiksi diplomaattien välisessä vuorovaikutuksessa juhlaseremonioissa ja virallisissa esiintymisissä tulee käyttäytyä.[1] Protokollan noudattamisen tarkoituksena on saada asiat luistamaan aikataulun mukaan, tehdä kanssakäymisestä selkeää ja miellyttävää ja vähentää epävarmuutta.[2] Protokolla sääntelee esimerkiksi kunnioituksen osoittamisen valtion päämiehille ja diplomaattien arvojärjestyksen, jolloin on kyse tarkemmin sanottuna valtiollisesta protokollasta. Protokollaan liittyy läheisesti myös etiketti, joka perustuu kansainvälisesti hyväksyttyihin tapoihin ja kohteliaisuuteen, sekä joukko sääntöjä ja kaavoja, joita noudatetaan tietyissä virallisluonteisissa tilanteissa ja tilaisuuksissa, kuten valtiovierailuiden yhteydessä.

Tarmo Manni tervehtii presidentti ja rouva Kekkosta 1965.
Reaganit tarjoavat illallisen prinssi Charlesille ja prinsessa Dianalle. Protokolla auttaa tällaisten tilaisuuksien istumajärjestyksen suunnittelussa.

Protokolla määrää henkilöiden keskinäisen arvojärjestyksen valtion lisäksi muissa julkisyhteisöissä kuten kunnissa, seurakunnissa ja yliopistoissa. Kunnallisen protokollan mukaan esimerkiksi luottamushenkilö ja viranhaltijajohto asetetaan järjestykseen seuraavasti: I valtuuston puheenjohtaja (tai pormestari), II hallituksen puheenjohtaja ja III kunnanjohtaja. Sen sijaan seurakunnissa oman perinteensä mukaisesti järjestys on I kirkkoherra, II valtuuston puheenjohtaja ja III neuvoston varapuheenjohtaja.

Lähteet muokkaa

  1. Diplomatic Protocol Manual 2015. Euro-Atlantic Diplomat Society. Viitattu 12.8.2017.
  2. Protokolla ja kansainväliset suhteet Suomen Ulkoasiainministeriö. Arkistoitu 12.8.2017. Viitattu 12.8.2017.

Aiheesta muualla muokkaa