Pronnoi (m.kreik. Πρóννοι) eli Pronesos (Πρóνησος, Pronēsos) (lat. Proni tai Pronesus)[1] oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kefallenian (nyk. Kefaloniá) saarella Kreikassa. Sen arkeologinen alue sijaitsee Palaiókastron kukkulalla nykyisten Asprogérakaksen ja Pástran kylien välillä etelään Sámista ja Póroksesta.[2][3][4]

Pronnoi
Πρóννοι
Apollonin temppelin rauniot Skálassa.
Apollonin temppelin rauniot Skálassa.
Sijainti

Pronnoi
Koordinaatit 38°6′13″N, 20°45′52″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Asprogérakas, Argostóli, Kefaloniá, Jooniansaaret
Historia
Tyyppi kaupunki
Huippukausi 400-luku eaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Kefallenia, Akarnania
Aiheesta muualla

Pronnoi Commonsissa

Historia

muokkaa
 
Pronnoista löydetty hautakivi, jossa ovat nimet Menemakhos, Sotion, Soto ja Nikion. Argostólin arkeologinen museo.
 
Pronnoin lyömiä rahoja.

Pronnoi sijaitsi Kefallenian kaakkoisosassa. Se oli klassisella ja hellenistisellä kaudella yksi saaren neljästä kaupungista Palen, Samen ja Kranen ohella.[5] Kaupungit muodostivat tetrapoliin eli neljän kaupungin liiton. Kreikkalaisessa mytologiassa kaupunki sai nimensä Kefaloksen pojasta nimeltä Pronnesos.[6]

Pronnoin huippukautta oli 400-luku eaa. Polybios kertoo, että Filippos V suunnitteli kaupungin piirittämistä vuonna 218 eaa., mutta luopui siitä, koska se olisi ollut liian vaikeaa sen luonnonympäristön vuoksi.[7] Kaupungin itsenäisyys päättyi vuonna 189 eaa., kun se antautui neuvotteluissa roomalaisille. Kaupungin tiedetään lyöneen omaa hopea- ja pronssirahaa.[4]

Nykyisen Kefalonián kunnan osa Eleiós-Prónnoi on nimetty osaksi kaupungin mukaan.

Rakennukset ja löydökset

muokkaa

Pronnoissa oli linnoitettu akropolis eli linnavuori, josta on säilynyt jälkiä Palaiókastron kukkulalla Asprogérakaksen länsipuolella. Alueelta on tehty löytöjä esihistorialliselta ajalta keskiajalle, mukaan lukien klassisella kaudella tehtyä linnoitusmuuria. Se ympäröi noin 571 metrin korkeuteen merenpinnasta kohoavan Palaiókastron kukkulan huipun sekä viereisen noin 520 metriä korkean kukkulan huipun. Skálan kylän läheltä on löydetty 500- tai 400-luvulta eaa. peräisin olevan Apollonille omistetun temppelin rauniot sekä roomalaisella kaudella 200-luvulla jaa. rakennetun roomalaisen huvilan rauniot.[8][9][10][11]

Pronnoin satama oli nykyisen Póroksen paikalla.[12] Myös satama, mukaan lukien nykyisen Pyrovoúnin kukkulan pohjoisrinne, oli linnoitettu.[11] Pronnoista tehdyt esinelöydöt ovat Argostólin arkeologisessa museossa.

Lähteet

muokkaa
  1. Thukydides: Peloponnesolaissota II.30.
  2. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”135 Pronnoi”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  3. Pronnoi The Encyclopedia of Ancient History. Wiley Online Library. Viitattu 22.5.2017.
  4. a b A stroll down the historic eras of Kefalonia Discover Kefalonia Island. Viitattu 22.5.2017.
  5. Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Kefallenia”, Antiikin käsikirja, s. 255. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  6. Αρχαία Πάλη Palema.gr. Viitattu 22.5.2017.
  7. Polybios: Historiai V.3.3.
  8. Souyoudzoglou-Haywood, Christina: The Ionian Islands in the Bronze Age and Early Iron Age, 3000-800 BC, s. 44. Liverpool University Press, 1999. ISBN 0853236542 Teoksen verkkoversio.
  9. Ελειός-Πρόννοι Κεφαλονιά-Ιθάκη. Viitattu 22.5.2017.
  10. Archaic Temple of Skala Terrabook. Viitattu 22.5.2017.
  11. a b Αρχαίες οχυρώσεις στην Κεφαλονιά Κέντρο Μελετών Ιονίου. Viitattu 22.5.2017.
  12. Randsborg, Klavs: Hjortspring: Warfare and Sacrifice in Early Europe, s. 97–98. Aarhus University Press, 1995. ISBN 8772885459 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

muokkaa