Kefalos (mytologia)

Kefalos (m.kreik. Κέφαλος, lat. Cephalus) oli kreikkalaisessa mytologiassa joko Fokiin kuninkaan Deionin ja Diomeden poika,[1] tai Hermeen ja ateenalaisen prinsessan Hersen poika.[2]

Kefalos ja Eos, Nicolas Poussin (noin 1630).

Kefalos nai Erekhtheuksen tyttären Prokriin, ja sai tämän kanssa pojan, Arkeisioksen.[3] Aamuruskon jumalatar Eos ihastui Kefalokseen ja sieppasi tämän metsästysretken aikana. Heistä tuli rakastavaiset, ja tämän liiton hedelmänä syntyi Faethon (joka ei kuitenkaan ole sama henkilö kuin Helioksen samanniminen poika); myös Tithonos on joskus mainittu heidän lapsekseen.[2] Joidenkin vuosien jälkeen Kefalos alkoi kuitenkin kaivata takaisin Prokriin luokse, ja närkästynyt Eos palauttikin hänet tälle tarjoutuen samalla osoittamaan, kuinka helposti muukalainen voisi Prokriin vietellä. Hän muuttaa Kefaloksen tuntemattoman näköiseksi ja antaa hänelle lahjoja Prokriille annettavaksi. Kefalos onnistuukin makaamaan vaimonsa kanssa tämän tunnistamatta häntä, ja kun Eos poistaa naamioinnin, Prokris pakenee tajuttuaan tulleensa huijatuksi.[3]

Pakomatkallaan Prokris tapasi Artemiin, joka sääli häntä. Jumalatar lahjoitti hänelle keihään, joka ei koskaan osu harhaan, ja ihmeellisen koiran Lailapsin, joka oli taiottu saamaan saaliinsa aina kiinni. Tässä versiossa nyt puolestaan Prokris palasi miehensä luokse naamioituneena ja lupasi myydä keihään ja koiran tälle, jos tämä makaisi hänen kanssaan. Kefalos lupautui tähän, ja rakastavaiset olivat taas tasoissa.[3]

Toisessa versiossa Kefalos naamioitui palatessaan omasta aloitteestaan, ja viettelyn onnistuttua Prokris pakeni ja palasi vasta Kefaloksen tunnustettua virheensä ja pyydettyä anteeksi ja aneltua tätä palaamaan. Prokris palasikin ja antoi Artemiin keihään ja koiran miehelleen, ja he elivät onnellisina yhdessä.[4]

Kolmannessa versiossa Prokriin mainitaan saaneen koiran kuningas Minokselta kiitokseksi tautinsa parantamisesta. Zeus oli alun perin antanut koiran Europelle.[5][6]

Vaikka Kefalos ja Prokris saivat aikaan sovinnon, oli Prokris yhä epäluuloinen. Kun Kefalos eräänä päivänä lauloi hymniä vilvoittavalle tuulelle raskaan metsästyksen jälkeen, ohikulkija kuuli laulun ja luuli Kefaloksen esittävän serenadia rakastajalleen. Prokris sai kuulla tapauksesta ja meni seuraavana päivänä vakoilemaan miestään. Kun Kefalos taas lauloi, Prokris liikahti ja lehtien kahina kantautui Kefaloksen korviin. Tämä heitti erehtymättömän keihäänsä äänen suuntaan luultuaan sitä eläimen aiheuttamaksi ja keihästi siten oman puolisonsa. Kuollessaan miehensä käsivarsille Prokris pyytää tätä olemaan koskaan naimatta Eosta.

Kefalos lähti tekonsa järkyttämänä maanpakoon. Myöhemmin kun Theban hallitsija Kreon oli asettanut Amfitryonin rinnalle taisteluun osallistumisen ehdoksi, että oli pyydystettävä Teumessoksen kettu, jättimäinen peto, joka oli lumottu niin ettei se koskaan jäänyt kiinni, Kefalos suostui Amfitryonin pyyntöön ja osallistui metsästykseen Lailapsin kanssa. Syntyneen paradoksin Zeus ratkaisi muuttamalla sekä koiran että ketun kiveksi. Joukkojen näin yhdistyttyä liittolaiset voittivat tafoslaiset ja Kefalos sai palkakseen Samoksen saaren, joka tunnetaan nykyään Kefaloniana hänen mukaansa.[5][7]

Lopulta Kefalos meni naimisiin toisen kerran, tällä kertaa kuningas Minyaan tyttären Klymenen kanssa. He saivat pojan nimeltä Ifiklos[8].

Lähteet muokkaa

  1. Apollorodor: Bibliotheke ('Kirjasto') 1.9.4 (engl. käännös).
  2. a b Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 3.14.3 (engl. käännös).
  3. a b c Hyginus: Fabulae clxxxix (engl. käännös).
  4. Ovidius: Muodonmuutoksia vii.661– (engl. käännös).
  5. a b Apollodoros: Kirjasto 2.4.7 (engl. käännös).
  6. Hyginus: Astronomica ii.35 (engl. käännös).
  7. Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 9.19.1 (engl. käännös).
  8. Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 10.29.6 (engl. käännös).

Aiheesta muualla muokkaa