Primakiini
| |
Primakiini
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 4-N-(6-metoksikinolin-8-yyli)pentaani-1,4-diamiini | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | P01 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C15H21N3O |
| Moolimassa | 259,348 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | 96 %[1] |
| Proteiinisitoutuminen | 75 %[1] |
| Metabolia | hepaattinen |
| Puoliintumisaika | 3,5-8 tuntia[1] |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | oraalinen |
Primakiini (C15H21N3O) on aminokinoliineihin kuuluva heterosyklinen orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä malarian hoitoon ja ehkäisyyn yhdessä muiden lääkeaineiden kanssa sekä eräiden keuhkokuumetyyppien hoitoon. Primakiini kuuluu WHO:n laatimaan tärkeimpien lääkeaineiden luetteloon.[2]
Ominaisuudet ja käyttö muokkaa
Primakiini on huoneenlämpötilassa nestettä, joka liukenee dietyylieetteriin.[3] Yhdiste on kiraalista, mutta primakiinia voidaan käyttää raseemisena seoksena. Lääkeaine tehoaa useimpien Plasmodium-suvun alkueläinten ihmisen maksassa eläviin muotoihin ja erityisesti P. vivax- ja P. ovale-lajeihin. Primakiinin vaikutusmekanismi ei ole täysin tunnettu, mutta se vaikuttaa loisten mitokondrioiden kalvoihin ja estää alkueläinten energiantuotantoa. Primakiiniä käytetään usein yhdessä klorokiinin kanssa. Sitä voi käyttää myös Pneumocystis-hiivan aiheuttaman keuhkokuumeen hoitoon potilailla, joiden immuunipuolustus on heikentynyt esimerkiksi AIDSin takia. Primakiiniä käytetään usein fosfaattisuolana.[1][4][5][6][7][8][9][10]
Haittavaikutukset muokkaa
Primakiinin aiheuttamia haittavaikutuksia voivat olla huonovointisuus, oksentaminen ja pääkipu. Glukoosi-6-fosfaattidehydrogenaasin puutosta sairastaville primakiini aiheuttaa verisolujen hajoamisesta aiheutuvaa anemiaa.[1][4][7][9]
Valmistus muokkaa
Primakiinin synteesin ensimmäisessä vaiheessa 4-metoksi-2-nitroaniliini reagoi glyserolin kanssa 6-metoksi-8-nitrokinoliiniksi ja nitroryhmä pelkistetään aminoryhmäksi. Tässä reaktiossa muodostunut välituote reagoi 1‐ftalimido‐4‐bromopentaanin kanssa ja viimeinen vaihe on ftaali-imidiryhmän poisto hydratsiinillä.[8][11]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e World Health Organization: Guidelines for the Treatment of Malaria, s. 257–259. World Health Organization, 2015. ISBN 9789241549127. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.6.2019). (englanniksi)
- ↑ WHO Model List of Essential Medicines 2017. WHO. Viitattu 22.6.2019. (englanniksi)
- ↑ Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 1330. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)
- ↑ a b M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 3097–3105. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.6.2019). (englanniksi)
- ↑ Henry M. Staines, Sanjeev Krishna: Treatment and Prevention of Malaria, s. 69-76. Springer, 2012. ISBN 978-3-0346-0480-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.6.2019). (englanniksi)
- ↑ Morris J. Brown, Pankaj Sharma, Peter N. Bennett: Clinical Pharmacology, s. 233. Elsevier, 2012. ISBN 978-0-7020-4084-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.6.2019). (englanniksi)
- ↑ a b Daniel L. Klayman :Antiparasitic Agents, Antiprotozoals, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000.
- ↑ a b Paul Actor, Alfred W. Chow, Frank J. Dutko & Mark A. McKinlay: Chemotherapeutics, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000.
- ↑ a b Heli Siikamäki & Hannu Kyrönseppä: Malaria. Duodecim, 2001, 117. vsk, nro 9, s. 929-938. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.6.2019.
- ↑ Pekka T. Männistö & Raimo K. Tuominen: 58. Alkueläimiin vaikuttavat lääkeaineet Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Viitattu 22.6.2019.
- ↑ Ṛuben Vardanyan, Victor J. Hruby: Synthesis of essential drugs, s. 570. Elsevier, 2006. ISBN 978-0-444-52166-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.6.2019). (englanniksi)