Porkkalan kaivos on Kirkkonummella sijainnut Kustaa II Aadolfin aikana avattu hopeakaivos, joka oli toiminnassa ainakin vuosina 1615–1616. Vanhoissa asiakirjoissa mainittu hopea saattoi tarkoittaa myös lyijyhohdetta. Kaivoksen avolouhos oli 7,5 metriä pitkä, 5,5 metriä leveä ja 2,5–3 metriä syvä. Malmia siitä on arvioitu louhitun noin 200 tonnia. Louhinnassa käytettiin polttolouhintamenetelmää.[1][2]

Kustaa II Aadolf kävi keväällä 1614 paikalla saatuaan tietää, että Porkkalan alueelta oli löytynyt kuparia. Kaivos otettiin valtion haltuun, ja louhintatyöt aloitettiin jo samana vuonna vouti Jören Hanssonin johdolla. Raaseporin läänin talonpoikien piti tehdä kaivoksella päivätöitä ja toimittaa sinne halkoja. Hanssonilla oli myös viisi miestä apulaisina. Vuoden 1615 alussa Hansson ilmoitti löytäneensä alueelta myös hopeamalmisuonen. Toukokuussa 1616 kuningas allekirjoitti suunnitelman hopeasulaton rakentamisesta Porkkalaan kosken rannalle jonkin matkan päähän kaivoksesta. Porkkalan kaivoksella tehtiin töitä kesällä 1616 mutta jo syyskuussa samana vuonna kuningas määräsi Uudenmaan käskynhaltijan Knut Klasson Ugglan lopettamaan kaivostyöt luultavasti sen vuoksi, että hopeamalmia oli löytynyt vain vähän. Työt kaivoksella päättyivät marraskuussa 1616.[2]

Kaivos on säilynyt hyvin, vaikka louhoksen päälle onkin kaatunut puita. Kaivosalue on valtakunnallisesti arvokas muinaisjäännös.[1] Kaivos sijaitsee jyrkässä rinteessä, kaivoksen hylkykiven kasa jatkuu alarinteellä 25–30 metrin matkan.[2]

Lähteet muokkaa