Avaa päävalikko

Polttokenttäkalmisto

Suomesta ja Virosta tavattava rautakautinen hautaustyyppi, jossa poltetut vainajat ja hautaesineet ovat sekoittuneet kalmistokiveyksen sekaan
Kiettaran polttokenttäkalmisto Retulansaarella Tyrvännössä.

Polttokenttäkalmisto tai tasaisen maan polttokalmisto on Suomesta ja Virosta tavattava rautakautinen hautaustyyppi.[1] Polttokenttäkalmistot olivat Virossa käytössä 300-luvulta jaa. 1200-luvulle jaa.[2], samoin Suomessa muinaisjäännöstyyppiä esiintyy nuoremmalta roomalaisajalta ristiretkiajalle[3]. Hautausmuoto yleistyi Suomessa erityisesti 600–700-luvulla[1]. Kalmistossa tuhkatut vainajien ja hauta-antimien jäännökset on ripoteltu luonnollisten kivien väliin sekaisin muiden hautausten kanssa.[4] Kiviä on myös saatettu kasata hautausten päälle.

Virossa polttokenttäkalmistoja muistuttavat hyvin läheisesti samanaikaiset hautaröykkiöt, jotka koostuvat epäsäännöllisen kokoisista yhteen kerrokseen kasatuista kivistä.[2] Hautausmuoto on Itämeren piirissä tyypillinen nimenomaan Suomessa, missä se esiintyy pääasiallisena hautausmuotona koko myöhäisrautakauden.[5] Yhteistä polttokenttäkalmistoissa on, etteivät ne juuri näy maan pinnalle. Ne kätkevät myös useiden vainajien toisiinsa sekoittuneita jäännöksiä, ja niitä onkin pidetty ennen kaikkea sukuhautoina. Sekä Virossa että Suomessa polttokenttäkalmistoista löytyy toisinaan myös palamatonta ihmisluuta.[2][3] Virossa on tulkittu, että polttokenttäkalmistojen kiveykset voisivat yksinkertaisesti olla jälkiä hautarovioista, jotka kokeellisen arkeologian perusteella palavat paremmin ollessaan kivipohjalla.[6] Näin ollen polttokenttäkalmistokiveykset olisivat seurausta hyvin pitkään jatkuneesta hautausperinteestä.

Tunnettuja polttokenttäkalmistoja ovat esimerkiksi Laitilan Kodjalan Vainionmäki, Kaarinan Ristimäki ja Hämeenlinnan Imatran Voiman kalmisto[7].

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Edgren, T. & Törnblom, L.: Finlands historia, 1. Esbo: Schildt, 1992. ISBN 951-50-0566-3.
  • Huurre, M.: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa. 8. painos. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-13753-0.
  • Tvauri, Andres: The Migration Period, Pre-Viking Age, and Viking Age in Estonia. Estonian Archaeology 4. Tartu: Tartu University Press, 2012. ISBN 1736-3810.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Sepänmaa, Timo: Hautaus esihistoriallisella ajalla, viitattu 12.9.2013.
  2. a b c Tvauri 2012, s. 258
  3. a b Kalmistopiiri: Polttokenttäkalmistojen tulkintamahdollisuuksia, viitattu 12.9.2013.
  4. Huurre 2004, s.132
  5. Edgren & Törnblom 1992, s.196
  6. Tvauri 2012, s. 261 viitteineen
  7. Museoviraston hankerekisteri: Imatran voiman kaivaus, viitattu 12.9.2013.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.