Avaa päävalikko

Poltettu kylä on Albert Edelfeltin historiamaalaus vuodelta 1879. Se kuvaa nuijasodan aikaista kuvitteellista näkyä, jossa suomalainen talonpoikaisperhe on paennut sotajoukon polttamasta kotikylästään.

Poltettu kylä
Poltettu kylä.jpg
Nimi Poltettu kylä
Tekijä Albert Edelfelt
Valmistumisvuosi 1879
Taiteenlaji historiamaalaus
Korkeus 124 cm
Leveys 199 cm
Sijainti Cygnaeuksen galleria
Paikkakunta Helsinki

Maalauksen sisältöMuokkaa

Maalauksen etualalla on kolme hahmoa, nuori nainen, puolisokea vanha mies ja pieni lapsi, jotka piileskelevät kallion takana, kun kylän rakennukset savuavat horisontissa. Sotajoukko on marssimassa pois kylästä. Mukanaan paenneella perheellä on joitain kelkkaan lastattuja tavaroita ja ainoina aseinaan kirves sekä varsijousi. Ympärillä on lumen peittämä tasainen maisema.

Poltettu kylä ilmentää Edelfetin pyrkimystä kuvata realistisella historiamaalauksella inhimillisiä ja koskettavia aiheita pelkkien näyttävien pukujen ja rekvisiitan sijaan. Maalauksessa varsinainen kylän polttaminen hädin tuskin erottuu taustalla, ja katsojan huomio kiinnittyy etualan ihmisten pelkoon. Edelfeltin maalaukseen tekemässä luonnoksessa naishahmo puristi aggressiivisen näköisenä kirveen vartta, mutta lopullisessa työssä hän jätti tämänkin yksityiskohdan pois. Poltetun kylän sommittelun esikuvana on saattanut olla eräs ranskalaisen Fernand Boissard de Boisdenierin maalaus, joka esittää Venäjältä vetäytyviä Napoleonin armeijan sotilaita.[1]

Maalauksen vanhan miehen kasvot perustuvat Edelfeltin vuonna 1877 Itä-Suomen matkallaan tekemään luonnokseen karjalaisesta talonpojasta. Saman luonnoksen pohjalta syntyi myöhemmin vuonna 1879 Edelfeltin maalaus Silmäpuoli karjalainen.[2]

Maalauksen historiaMuokkaa

Edelfeltin kaksi vuotta aiemmin maalaama Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista sijoittui sekin samaan aikakauteen, mutta kuvasi vain vallanpitäjien keskinäistä kohtaamista. Vuoden 1878 lopulla Edelfelt alkoi suunnitella maalavansa seuraavana talvena Pariisissa toisenlaisen historiamaalauksen, jonka hän voisi asettaa näytteille Pariisin salonkiin. Aiheena olisivat ”pakenevat talonpojat Suomen nuijasodan ajoilta 1596” ja näkökulma olisi tällä kertaa nimenomaan sodan avuttomissa uhreissa.[2] Edelfelt halusi nimenomaisesti maalata lumen peittämän maiseman, joka ranskalaisten näkökulmasta eksoottisena aiheena voisi tehdä vaikutuksen Pariisissa. Edelfelt teki maalauksen kokonaan Pariisin ateljeessaan, koska ulkona maalaaminen oli talvella hankalaa. Hän ei kuitenkaan ollut tyytyväinen lumen toteutukseen lopullisessa maalauksessa, ja katui jälkeenpäin sitä, ettei ollut maalannut taulua Suomessa. Pariisissa hän saattoi käyttää apunaan vain paria Suomessa pikaisesti tekemäänsä tutkielmaa lumimaisemasta, ja hänen mukaansa lopputuloksesta puuttui ”todellisuuden tuntu”.[1][2]

Maalaus hyväksyttiin Pariisin salonkiin hyvälle paikalle, mutta Edelfelt itse piti sitä niin epäonnistuneena, että katsoi välttämättömäksi muuttaa kokonaan työtapojaan ja huomioda jatkossa paremmin luonnonmukaisuuden teostensa suunnittelussa, mikä tarkoitti ulkona maalaamista. Hän ei enää tämän jälkeen maalannut Suomen historiaan liittyviä teoksia Pariisin salonkia varten. Suomessa Poltettua kylää arvosteltiin siitä, että talonpoikaisperheen jäsenet näyttivät liian rumilta eikä teos siksi ollut esteettisesti miellyttävä.[2]

Edelfelt lahjoitti myöhemmin maalauksen Fredrik Cygnaeuksen taidekokoelmaan[2] ja se kuuluu edelleen Cygnaeuksen gallerian kokoelmiin[1].

LähteetMuokkaa

  1. a b c Elina Anttila: Albert Edelfelt, teoksessa Pinx – maalaustaide Suomessa: Suuria kertomuksia, s. 206. Weilin+Göös 2001.
  2. a b c d e Rakel Kallio & Douglas Sivén: Albert Edelfelt, s 72–73. Douglas Productions Oy, 2004.