Pohjois-Vietnamin armeija

Pohjois-Vietnamin asevoimat

Pohjois-Vietnamin armeija oli Pohjois-Vietnamin asevoimat. Ne tunnettiin länsimaisessa mediassa ja lehdistössä yleisesti nimellä NVA, North Vietnam Army. Sen perustaja oli kenraali Võ Nguyên Giáp, joka oli itseoppinut sotilas. Hän ei käynyt yhtään sotakorkeakoulua. NVA:n taktiikka noudatteli Stalinin ja Mao Zedongin linjoja yhdistäen niitä Japanin ja Vietnamin sotilaallisiin traditioihin, etenkin sissisotaan.

NVA:n välitön edeltäjä oli marxilainen Vietminh, jonka perusti Ho Chi Minh.

NVA:n kuuluisin taistelu oli Điện Biên Phủn taistelu vuonna 1954. NVA löi Ranskan eliittijoukot vuoristolaaksossa, jonka rinteille NVA oli kaivertanut luolia ja raahannut osiin purettuja tykkejä jopa kymmenien tuhansien työläisten voimin. Luolat kaiverrettiin käsin, koska räjähteiden käyttö olisi voinut paljastaa ne viholliselle. Huomattava osa tykkejä raahanneista työläisistä oli naisia ja lapsia. Ankarissa oloissa malaria ja kuumetaudit ja onnettomuudet vaativat toistaiseksi tuntemattoman määrän kuolonuhreja.

Vietnamin sodassa (1955–1975) NVA taisteli yhdessä etelän sissiliikkeen Viet Congin kanssa ja toimitti sille aseita. Tuki vietkongille voimistui vuodesta 1960 alkaen. Vuonna 1964 pohjoisvietnamilaisia saapui Etelä-Vietnamiin 10 000 ja seuraavana vuonna 35 000.

Vietnamin sodan jälkeen NVA:n nimeksi vaihtui virallisesti "Vietnamin kansanarmeija", Vietnamin asevoimat. Samalla Etelä-Vietnamin Vietminh (USA:n lehdistössä "Vietkong") lakkautettiin. Vietminhin veteraaneja ei sodan jälkeisenä aikana ole muistettu mitenkään, vaan kaikki kunnia on annettu NVA:lle ja sen komentajalle kenraali Giapille.

Giapista tuli yhdistyneen Vietnamin puolustusministeri sekä vuodesta 1976 varapääministeri.

Aiheesta muualla muokkaa