Pirunnuijat
Pirunnuijat (Oplopanax) on araliakasvien heimoon kuuluva kasvisuku, jonka vain kolme lajia esiintyvät luonnonvaraisina Itä-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.[1][2] Yksi näistä lajeista, pirunnuija (Oplopanax horridus), on myös yleinen koristekasvi puistoissa ja puutarhoissa näyttävien hedelmiensä vuoksi.
| Pirunnuijat | |
|---|---|
 Pirunnuija (Oplopanax horridus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Apiales |
| Heimo: | Araliakasvit Araliaceae |
| Alaheimo: | Aralioideae |
| Suku: |
Pirunnuijat Oplopanax (Torr. & A.Gray) Miq. |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko muokkaa
Kasvutapa ja lehdet muokkaa
Pirunnuijat ovat kesävihantia, vähän haarautuvia pensaita. Niiden jäykissä, paksuhkoissa oksissa on tiheässä jopa 1,5 senttimetrin pituisia karvoja.
Vuorottaisilla lehdillä on paksuhko lehtiruoti ja sormijakoinen lehtilapa. 5–7-sormiset lehdet ovat pyöreitä-munanmuotoisia ja kourasuonisia. Lehdet ovat sahalaitaisia; korvakkeet puuttuvat.
Kukat ja hedelmät muokkaa
Pirunnuijien säteittäiset, viisiteräiset kukat kasvavat oksankärkiin 8–15 senttimetrin pituisiin kaksoisterttuihin. Vihertävänvalkoiset, pienehköt ja huomaamattomat kukat ovat kaksineuvoisia tai hedekukkia. Verhiö koostuu viidestä huomaamattomasta, hammasmaisesta verholehdestä. Yksikehäisessä kukassa on viisi hedettä. Kehänalainen sikiäin on monilohkoinen; vartaloita on kaksi.
Marjamaisten, kaksilohkoisten luumarjojen läpimitta on noin kahdeksan millimetriä; luumarjat ovat pyöreän munanmuotoisia, hieman litistyneitä ja kypsinä kirkkaan helakanpunaisia. Molemmat kivet ovat litteitä.
Levinneisyys muokkaa
Suvun kolme lajia kasvavat luonnonvaraisina Aasiassa Koillis-Kiinassa, Kaakkois-Venäjällä sekä Koreassa ja Japanissa. Pohjois-Amerikassa pirunnuijia kasvaa subarktisessa Alaskassa sekä Yukonissa, joskus myös etelämpänä Kanadan Brittiläisen Kolumbian, Albertan ja Ontarion provinsseissa sekä Yhdysvaltain Washingtonin, Oregonin, Idahon, Montanan ja Michiganin osavaltioissa.
Luokittelu muokkaa
Suvun kuvasi ensimmäisenä Friedrich Anton Wilhelm Miquel vuonna 1863. Tieteellisen nimen Oplopanax alkuosa tulee muinaiskreikan asetta tarkoittavasta sanasta hópia ja viittaa kasvin piikkeihin; loppuosa tulee ginsengien eli ginsengjuurten (Panax) suvun tieteellisestä nimestä, jolloin nimen merkitys on "ginsengjuuren sukulainen, jossa on piikkejä". Basionyymi on Panax-sukuun määrittelemätön taksoni Oplopanax Torr. & A.Gray, jonka tyyppilaji on Oplopanax horridus (Sm.) Miq.. Suku kuuluu araliakasvien heimon Aralioideae-alaheimoon.
Lajit muokkaa
Suku sisältää vain kolme lajia:
- Oplopanax elatus Nakai: Kotoisin Koreasta, Venäjän Primorjen aluepiirin eteläosista sekä Itä-Jilinistä. Kromosomiluku on 2n = 48.
- Pirunnuija (Oplopanax horridus Miq.): Levinneisyysalue ulottuu Alaskasta Yhdysvaltain luoteisosiin sekä Kanadan Yläjärven saarille. Kromosomiluku on 2n = 48.
- Oplopanax japonicus (Nakai) Nakai: Kotoisin Japanista.
Käyttö muokkaa
Sukuun kuuluvaa pirunnuijaa (Oplopanax horridus) käytetään koristekasvina näyttävien hedelmiensä vuoksi.
Lähteet muokkaa
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Pirunnuijat – Oplopanax Laji.fi. Viitattu 19.3.2021.
- ↑ Oplopanax (Torr. & A.Gray) Miq. Plants of the World online. Viitattu 19.3.2021.
