Pirunnuijat

Pirunnuijat (Oplopanax) on araliakasvien heimoon kuuluva kasvisuku, jonka vain kolme lajia esiintyvät luonnonvaraisina Itä-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.[1][2] Yksi näistä lajeista, pirunnuija (Oplopanax horridus), on myös yleinen koristekasvi puistoissa ja puutarhoissa näyttävien hedelmiensä vuoksi.

Pirunnuijat
Pirunnuija (Oplopanax horridus)
Pirunnuija (Oplopanax horridus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Apiales
Heimo: Araliakasvit Araliaceae
Alaheimo: Aralioideae
Suku: Pirunnuijat Oplopanax
(Torr. & A.Gray) Miq.
Synonyymit
  • Oplopanax Miq.
  • Echinopanax Decne. & Planch. ex Harms
  • Ricinophyllum Pall. ex Ledeb. nom. inval.
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Pirunnuijat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Pirunnuijat Commonsissa

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

 
Piirros pirunnuijasta (Oplopanax horridus)

Kasvutapa ja lehdetMuokkaa

Pirunnuijat ovat kesävihantia, vähän haarautuvia pensaita. Niiden jäykissä, paksuhkoissa oksissa on tiheässä jopa 1,5 senttimetrin pituisia karvoja.

Vuorottaisilla lehdillä on paksuhko lehtiruoti ja sormijakoinen lehtilapa. 5–7-sormiset lehdet ovat pyöreitä-munanmuotoisia ja kourasuonisia. Lehdet ovat sahalaitaisia; korvakkeet puuttuvat.

Kukat ja hedelmätMuokkaa

Pirunnuijien säteittäiset, viisiteräiset kukat kasvavat oksankärkiin 8–15 senttimetrin pituisiin kaksoisterttuihin. Vihertävänvalkoiset, pienehköt ja huomaamattomat kukat ovat kaksineuvoisia tai hedekukkia. Verhiö koostuu viidestä huomaamattomasta, hammasmaisesta verholehdestä. Yksikehäisessä kukassa on viisi hedettä. Kehänalainen sikiäin on monilohkoinen; vartaloita on kaksi.

Marjamaisten, kaksilohkoisten luumarjojen läpimitta on noin kahdeksan millimetriä; luumarjat ovat pyöreän munanmuotoisia, hieman litistyneitä ja kypsinä kirkkaan helakanpunaisia. Molemmat kivet ovat litteitä.

LevinneisyysMuokkaa

Suvun kolme lajia kasvavat luonnonvaraisina Aasiassa Koillis-Kiinassa, Kaakkois-Venäjällä sekä Koreassa ja Japanissa. Pohjois-Amerikassa pirunnuijia kasvaa subarktisessa Alaskassa sekä Yukonissa, joskus myös etelämpänä Kanadan Brittiläisen Kolumbian, Albertan ja Ontarion provinsseissa sekä Yhdysvaltain Washingtonin, Oregonin, Idahon, Montanan ja Michiganin osavaltioissa.

LuokitteluMuokkaa

Suvun kuvasi ensimmäisenä Friedrich Anton Wilhelm Miquel vuonna 1863. Tieteellisen nimen Oplopanax alkuosa tulee muinaiskreikan asetta tarkoittavasta sanasta hópia ja viittaa kasvin piikkeihin; loppuosa tulee ginsengien eli ginsengjuurten (Panax) suvun tieteellisestä nimestä, jolloin nimen merkitys on "ginsengjuuren sukulainen, jossa on piikkejä". Basionyymi on Panax-sukuun määrittelemätön taksoni Oplopanax Torr. & A.Gray, jonka tyyppilaji on Oplopanax horridus (Sm.) Miq.. Suku kuuluu araliakasvien heimon Aralioideae-alaheimoon.

LajitMuokkaa

Suku sisältää vain kolme lajia:

KäyttöMuokkaa

Sukuun kuuluvaa pirunnuijaa (Oplopanax horridus) käytetään koristekasvina näyttävien hedelmiensä vuoksi.

LähteetMuokkaa

  1. Suomen Lajitietokeskus: Pirunnuijat – Oplopanax Laji.fi. Viitattu 19.3.2021.
  2. Oplopanax (Torr. & A.Gray) Miq. Plants of the World online. Viitattu 19.3.2021.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: de:Oplopanax