Pioneeripuisto

Pioneeripuisto on Kouvolan kaupungin Korian kaupunginosassa/taajamassa Elimäen suuralueella, Kymijoen rannalla sijaitseva entinen varuskunta-alue.

Pioneeripuistossa pidettiin vuoden 2019 asuntomessut.

Korian varuskunta

Venäläiset perustivat Korian varuskunnan Kouvolan varuskunnan täydennykseksi suojaamaan Helsinki–Pietari-radan Kymijoen ylittävää siltaa. Kasarmialuetta alettiin rakentaa vuonna 1911. Tätä varten neljältä maanomistajalta pakkolunastettiin yhteensä 18,5 hehtaaria maata. Koska kasarmien tarkoituksena oli suojata rautatiesiltaa, ne jouduttiin rakentamaan sillan lähelle pehmeälle savimaalle. Aluksi Kouvolaan ja Korialle sijoitettiin 12. suomenmaalainen tarkk'ampujarykmentti. Se lähti ensimmäisen maailmansodan puhjettua rintamalle. Sen jälkeen Korialle sijoitettiin muita joukkoja vaihteleviksi ajoiksi. Sisällissodan aikana kasarmit olivat punaisten käytössä. Sodan loputtua vuonna 1918 niihin sijoittui kuudeksi viikoksi hevosineen saksalainen ulaaniosasto, jonka lähdettyä takaisin Saksaan varuskunta jäi tyhjäksi. Vuonna 1919 alue annettiin Savon Jalkaväkirykmentin II pataljoonalle, mutta se muutti pois jo seuraavana vuonna. Sitä korvaamaan tuli Viipurista 9. joulukuuta 1920 Pioneeripataljoona 1, jonka nimeksi tuli myöhemmin Pioneerirykmentti. Vuodesta 1925 lähtien Korialla alettiin pitää myös kertausharjoituksia. Varuskunta-alue laajeni nykyiseen kokoonsa 1930-luvulla. Kapteeni Kuittinen keksi Molotovin cocktailin Korialla vähän ennen talvisotaa. Talvisodan aikana varuskuntaa ei varsinaisesti pommitettu, mutta Korian sillan tuhoamiseen tarkoitettu neuvostoliittolainen lentopommi osui yhteen kasarmirakennuksista. Varuskunnan alasajo alkoi jo vuonna 1967, jolloin Pioneerirykmentti jaettiin kahtia: uusi Keski-Suomen Pioneeripataljoona siirtyi Keuruulle ja Korialle jäi vain Kymen Pioneeripataljoona. Kymen Pioneeripataljoonankin oli alun perin tarkoitus muuttaa Keuruulle, mutta se siirtyi Korialta vasta vuonna 1994 joukkoyksiköksi Karjalan Prikaatiin Vekaranjärvelle.

Pioneerien vapaapalokunta oli pitkään ainoa todella tehokas palo- ja pelastuspalveluiden tarjoaja Elimäellä. Kunta antoikin paloauton pioneerien käyttöön vuonna 1950 ja rakennutti paloaseman kasarmialueelle vuonna 1955. Varuskunta-alueella toimi vuosina 1945-1994 Pioneerimuseo. Vuosina 1947–1971 alueella järjestettiin joka toinen vuosi suuret juhannusjuhlat, joissa oli muun muassa taistelunäytöksiä ja soutukilpailuja. Juhannusjuhlille osallistui parhaimpina vuosina jopa 15 000–20 000 vierailijaa.

Rakennuksia ja nähtävyyksiä

Olavi Sortta: Korian pioneerikoulu, 1936, Kouvola.

Kasarmialue ja sen noin 50 rakennusta on suojeltu valtakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä. Siihen kuuluu vuosina 1911-1915 rakennettujen, venäläistä sotilasarkkitehtuuria edustavien punatiilirakennusten lisäksi muutama 1920-30-luvulla valmistunut funkkistyylinen rakennus. Näitä suomalaisvalmisteisia rakennuksia ovat muun muassa upseerirakennus vuodelta 1927, Olavi Sortan suunnittelema pioneerikoulu vuodelta 1936, Elsi Borgin suunnittelema sotilaskoti vuodelta 1938 ja pioneeriruokala vuodelta 1959. Kymijoen rannan tuntumassa sijaitsee kaksi vanhaa pioneerien harjoitussiltaa, jotka on alun perin tuotu sotasaaliina Neuvostoliitosta. Toinen harjoitussilloista eli Korian Tallisilta kunnostettiin A‑Insinöörien silta- ja taitorakenneyksikön asiantuntijoiden korjaussuunnitelmien mukaisesti vuosina 2016-2017. Sillasta tulee osa vuoden 2019 asuntomessualuetta ja se on kunnostuksessa saanut muun muassa led-valaistuksen. Harjoituskentän keskellä on vuonna 1966 pystytetty, seitsemästä kivenjärkäleestä koostuva Pioneerimuistomerkki. Rantaraitin alkupäähän pystytettiin keväällä 2007 talvi- ja jatkosodan aikana Korian siltaa puolustaneiden muistomerkki.

Alueen nykykäyttö

Varuskunnan kohtalosta päätettäessä vuonna 1989 puolustusministeriö esitti jykeviin, punatiilisiin kasarmeihin vaihtoehtona vankilaa. Nykyisin noin 70 hehtaarin laajuista Pioneeripuistoa on kuitenkin kehitetty asuin- ja yritysalueeksi, lisäksi siellä järjestetään joka toinen vuosi Erämessut. Vuodesta 2010 lähtien Pioneeripuistossa on järjestetty joka kesä Pioneerifestivaali. Pioneeripuiston historiallisen varuskuntamiljöön kunnostus on alkanut teknisen infrastruktuurin uusimisella, joka on toteutettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita vaalien. Esimerkiksi vesihuolto on toteutettu siten, ettei ainutkaan kiinteistö joudu pumppaamaan jätevettä.

Siivous

Pioneeripuiston kohdalta Kymijoen pohjasta raivattiin vuosina 2003–2006 yli 24 000 räjähdettä ja taistelu- ja harjoitusvälinettä, joita oli kertynyt sinne varuskunnan toiminnan aikana. Osa materiaalista oli joutunut jokeen valvontakomission tarkastusten pelossa vuosina 1945-1947. Puhdistetulle rantakaistaleelle on nyt rakennettu uusi rantaraitti, joka kulkee Korian sillalta varuskunnan entisen harjoitusalueen metsään eli takamaastoon. Sen lähellä sijainneen entisen ampumaradan saastunut maapohja puhdistettiin vuosina 2006-2007, ja nykyään sen paikalla on lampi. Kymijoen vastarannalla Ruotsulan Tammirannassa on edelleen Karjalan Prikaatin pioneerien ponttonikoulutuksen käytössä oleva vesistökoulutuspaikka ja varastoalue.

Lähteet

• Oksanen, Eeva-Liisa: Elimäen historia, s. 354-355 ja 544-545. Anson Oy, 1985. ISBN 951-99694-8-9.
• Korian varuskunta Kouvolan kaupungin Internet-sivuilla^{[vanhentunut linkki]}
• Kouvolan Sanomat 19.6.2008: Korian sotasaalissiltojen arvoitus selvisi sattumalta^{[vanhentunut linkki]}
• Pioneeripuiston kyläyhdistys ry:n sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Elimäen Sanomien Kesälehti 2008^{[vanhentunut linkki]}, s. 26-27
• Suomen Asuntomessut -verkkosivusto (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

• Pioneeripuisto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
• Pioneerimetsän luontopolku