Pihlajakehrääjä
Pihlajakehrääjä (Trichiura crataegi) on loppukesän ja alkusyksyn vaatimaton, mutta usein yleinen yöperhoslaji. Vanhemmassa kirjallisuudessa se tunnetaan orapihlajakehrääjänä.
| Pihlajakehrääjä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Karvakehrääjämäiset Lasiocampoidea |
| Heimo: | Karvakehrääjät Lasiocampidae |
| Alaheimo: | Poecilocampinae |
| Suku: | Orapihlajakehrääjät Trichiura |
| Laji: | crataegi |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Trichiura crataegi |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Pihlajakehrääjä kuuluu yleensä kookkaiden karvakehrääjien heimon pienikokoisempiin edustajiin, sillä perhosen siipiväli on 28–35 mm. Ulkonäöltään se on vaatimattoman harmaa, karvainen perhonen ja värin sävy vaihtelee yksilöittäin. Lisäksi lajilla on useita sekä ulkonäöltään että elintavoiltaan poikkeavaa muotoa[2]. Siivet vaikuttavat perhosen tukevaan ruumiiseen nähden pieniltä. Etusiivet ovat tasaisen harmaat ilman mainittavaa kuviointia. Ainoastaan siiven keskisarka erottuu leveänä, muuta siipeä tummempana poikkivyönä. Keskisaran reunat ovat usein hieman tummemmat ja siiven kärkiosassa on heikosti erottuva, tummempi poikkiviiru. Takasiivet ovat tasaväriset ilman kuviointia. Naaraat ovat koiraita vaaleampia ja yksivärisempiä. Perhosen ruumis on tuuheakarvainen ja koiraan tuntosarvet ovat näyttävästi kaksoiskampamaiset.[3][4][5]
Levinneisyys ja lentoaika muokkaa
Pihlajakehrääjän levinneisyysalue kattaa jokseenkin koko Euroopan ja jatkuu idässä Venäjän poikki Venäjän kaukoitään saakka.[5] Suomessa sitä tavataan yleisenä koko maassa, mutta yksilömäärässä on hyvin suuria vuosittaisia vaihteluja. Keski-Suomessa se on muuta maata harvinaisempi[2]. Perhonen lentää elokuun alusta pitkälle syyskuuhun[6], pohjoisessa lento alkaa jo kesäkuun loppupuolelta[2]
Elinympäristö ja elintavat muokkaa
Varsinkin lehti- ja sekametsissä ja niiden pensaikkoisilla lähistöillä elävä perhoslaji. Sitä tavataan kuitenkin jopa tunturipaljakoilla, kunhan siellä kasvaa toukan ravinnoksi kelpaavia kasveja. Perhoset lepäävät päivät ja lähtevät lentoon illan hämärryttyä. Lento kestää illan ja päätyy puolen yön jälkeen. Perhoset lentävät valolle, mutta naaraat ovat valolle tulleissa yksilöissä yleensä selvänä vähemmistönä.[2][5]
Naaras munii 90–150 munaa parinkymmenen munan ryhminä melko korkealle oksistoon ja kuhunkin munaryhmään jää teräviä karvoja naaraan takaruumiista. Naaras kuolee heti saatuaan kaikki munat laskettua. Toukkia voi tavata toukokuusta kesäkuun lopulle. Toukat ovat aktiivisia enimmäkseen päivisin. Ne eivät piilottele vaan luottavat karvaisuutensa tuomaan suojaan saalistajia vastaan. Toukka koteloituu tiiviin, harmaanruskean kotelokopan sisään.[5]
Muna on yleensä talvehtiva elämänvaihe. Pohjoisilla alueilla kehitys on kuitenkin monivuotinen, jolloin laji talvehtii ensin pienenä toukkana ja toisen kerran kotelona.[2]
Ravintokasvi muokkaa
Toukka elää monilla lehtipuilla, erityisesti kuitenkin ruusukasveilla kuten pihlajilla (Sorbus) ja kirsikoilla (Prunus). Varvuista kelpaavat ainakin vaivaiskoivu (Betula nana) sekä mustikka (Vaccinium myrtillus) ja juolukka (Vaccinium uliginosum)
Lähteet muokkaa
- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Pihlajakehrääjä – Trichiura crataegi Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b c d e http://www.perhostutkijainseura.fi/historia/lasiocampidae/tri-crataegi.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/t/trichiura_crataegi.html
- ↑ http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=1632
- ↑ a b c d Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 114 – 117.
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Lasiocampidae/Trichiura/crataegi/Trichiura%20crataegi.htm[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla muokkaa
- toukka (Arkistoitu – Internet Archive)