Petter Hahn
Petter (Petrus Olai) Hahn (n. 1650 Uråsa, Ruotsi[1] – 20. elokuuta 1719 Västerfärnebo, Ruotsi[2]) oli Turun akatemian rehtorina ja prefessorina toiminut ruotsalainen fysiikan professori.
Hahn oli Uråsan pitäjän Skyestä kotoisin ollut talollisen poika. Hän kävi lukion Växjössä ja pääsi ylioppilaaksi Turussa 1672. Kun hän oli valmistunut Turun akatemiasta filosofian kandidaatiksi, hänet nimitettiin yliopiston kirjastonhoitajaksi 1677, mutta hän pääsi hoitamaan virkaa vasta 1690 korvauksena siitä, ettei hän voinut ruotsinkielisenä saada palkkapitäjää Suomesta. Maisteriksi Hahn vihittiin 1679, ylimääräinen fysiikan professori hänestä tuli 1681 ja vakinainen 1683. Turun akatemian rehtorina Hahn toimi kahteen otteeseen, 1690–1691 ja 1705–1706. Hahnin toimiessa respondenttina julkaistiin ainakin 125 väitöskirjaa fysikaalisista ja fysiologisista ilmiöistä, joita kuitenkin pääosin tarkasteltiin filosofian kannalta. Joissakin oli silti nähtävissä Descartesin vaikutusta. Hahn itse edusti kriittistä näkemystä astrologiaan ja alkusyntyoppiin nähden, ja vaikka hänkin esimerkiksi väitti auringon kiertävän maapallon ympäri, niin hänen tutkimuksissaan näkyy merkkejä kokeellisesta näkökulmasta. Hahn omisti professorina ollessaan Jordansbyn maatilan Tenholassa.[1][2]
Hahn kuoli sotaa paossa Ruotsissa, jossa hän asui vävynsä, Västerfärnebon kirkkoherrana toimineen Lars Tammelinin luona. Hahn oli naimisissa vuodesta 1681 Margareta Lietzenin kanssa.[1]