Petter Ervast

Petter Ervast (28. toukokuuta 1814 Kalajoki19. kesäkuuta 1857 Kajaani) oli suomalainen lääkäri joka esitteli tohtorinväitöskirjassaan ensimmäistä kertaa luettelon Suomessa tavattavista luonnonvaraisista lääkekasveista.

Ervastin vanhemmat olivat Kalajoen tervavaraston hoitaja Petter Ervast (1778–1814) ja hänen toinen puolisonsa Brita Frosterus. Ervast kävi Oulun triviaalikoulua ja pääsi ylioppilaaksi Helsingissä 1830. Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1834, filosofian maisteriksi 1836, lääketieteen kandidaatiksi 1837, lääketieteen lisensiaatiksi 1839 ja lääketieteen tohtoriksi 1840.

Ervastin ruotsinkielisessä tohtorinväitöskirjassa Om Finlands inhemska Läkemedel esiteltiin 210 Suomessa luonnonvaraisina esiintyvää lääkekasvia ja kuvattiin niiden käyttötapoja.

Ervast toimi 1836–1839 lääkintöylihallituksen kanslistina. Hän oli Raahen kaupunginlääkärinä vuodesta 1839 alkaen ja Raahen piirilääkärinä vuodesta 1845 alkaen. Viimeksi Ervast toimi Elias Lönnrotin seuraajana Kajaanin piirilääkärinä ja Kajaanin linnanlääkärinä 1854–1857.

Petter Ervast oli naimisissa ranskalaista hugenottisukua olleen Augusta Vilhelmina Basilierin (1815–1900) kanssa. Heidän poikiaan olivat rautatiehallituksen tilastokonttorin johtaja, valtiopäivämies Petter Edvard Ervast (1841–1899), tilastollisen päätoimiston aktuaari August Wilhelm Ervast (1845–1900) ja Lapinmaan tuomiokunnan tuomari Johan Fredrik Ervast (1844–1886). Teosofian uranuurtaja Suomessa Pekka Ervast oli Petter Edvard Ervastin poika.

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa