Pentik

suomalainen keramiikka- ja sisustustavara-alan yritys

Pentik Oy on Anu Pentikin (oik. Pentikäinen, o.s. Pasi) ja Topi Pentikäisen vuonna 1971 perustama keramiikka- ja sisustustavara-alan perheyritys.[3] Yrityksen Pentik-brändi on keskittynyt tekstiileihin ja keramiikkaan.[4]

Pentik Oy
Pentik-logo.png
Yritysmuoto perheyritys
Perustettu 1971[1]
Perustaja Anu Pentik ja Topi Pentikäinen[1]
Toimitusjohtaja Riikka Wulff[1]
Liikevaihto 24 milj. euroa (2020)[1]
Nettotulos 1,4 milj. euroa (2020)[1]
Henkilöstö 212 (2020)[2]
Omistaja Pentikäisen perhe[1]
Kotisivu www.pentik.com

Pentikiä pidetään yhtenä Suomen menestyneimmistä taideteollisista yrityksistä.[5]

HistoriaMuokkaa

1971–1999Muokkaa

 
Anu Pentik vuonna 1987 lapsuudenkotinsa pihalla Kuusankoskella

Anu ja Topi Pentikäinen perustivat Pentik Ky:n vuonna 1971 Posiolle. Pariskunta oli muuttanut paikkakunnalle Pentikäisen opettajan viran vuoksi. Taiteilijanimen Anu Pentik käyttöön ottanut puoliso opetti kansalaisopistossa keramiikkaa ja alkoi myydä saviesineitään Posion Essolla. Yrityksessä Pentik johti yhtiön taideteollista linjaa, Pentikäinen taas toimi yhtiön ensimmäisenä toimitusjohtajana.[6][1] Pentik-nimi löytyi, kun Anu Pentikäinen kirjoitti tuoreena aviovaimona uutta nimeään liian pienelle paperinpalalle.[7] Aluksi yritys sijaitsi heidän vuokraamansa omakotitalon lastenhuoneessa ja kellarissa, joissa Anu teki keramiikka- ja nahkatöitä.[3] Yrityksen ensimmäinen tuote oli Kaamoskivi-kynttilänjalat.[8] Tuotteen taustalla oli Pentikin ajatus tehdä jotain niin rujoa, etteivät muu tee sellaista.[9] Yritys tarjosi Kaamoskiviä myyntiin Stockmannille. Sisäänostaja piti tuotetta hirveänä, mutta otti muutaman kokeeksi myyntiin. Ne myytiin heti loppuun ja Stockmann teki kynttilänjaloista jatkuvan tilauksen.[9] Ensimmäisen vuoden liikevaihto oli 7000 markkaa, seuraavana vuonna jo 200 000 markkaa.[10]

Vuonna 1973 Posion kunta rakensi kelohonkaisen mökin Pentikin keramiikkapajaksi. Sen yhteyteen rakennettiin myös myymälä ja kahvio.[3][11] Yritys valmisti ensimmäisen astiasarjansa, jonka nimi oli Hiisi.[8] Vuoden liikevaihto oli 700 000 markkaa.[10]

Keramiikkapaja kävi nopeasti pieneksi ja siksi rakennettiin keramiikkatehdas [9], joka otettiin käyttöön vuonna 1974.[3] Tehtaan johtajana toimi vuosina 1974–1983 Pentikin taiteellinen johtaja Peter Winquist.[8] Uuteen Halla-astiastoon[8] saatiin idea poromiehen pahkakupista, jossa oli kaksi korvaa.[11] Yhtiön liikevaihto oli 1,5 miljoonaa markkaa.[10]

Vuonna 1975 lanseerattiin kolme astiasarjaa: Riekko, Sara ja Kanerva.[8] Seuraavana vuonna ilmestyi Pirtti-astiasto[8] ja avattiin ensimmäinen Helsingin-myymälä avattiin Esplanadille 1976[3]

1970-luvun lopulla yrityksellä oli Helsingin Esplanadilla nahkatuotemyymälä. Nahkavaatteita tehtiin Friitalan ylijäämäpaloista.[12] Neva-astiasto esiteltiin vuonna 1977 ja Inari vuonna 1979.[8]

1980-luvulla Pentikin nahkavaatteita valmisti 30 henkilöä[12] ja niitä myytiin esimerkiksi New Yorkissa luksustavaratalo Saksilla. Pentikeillä oli myös oma huonekalutehdas Artzan sekä posliinistudio.[1] [12] Yhtiöön palkattiin muotoilijoita, jotka suunnittelivat Pentikin aiemmasta tyylistä pokkeavia tuotteita.[9]

Suomen laman ja huonekalujen ja nahkavaatteiden kysynnän pienentymisen vuoksi perheyhtiö joutui taloudellisiin vaikeuksiin. Vuoden 1991 devalvaatio ja korkomenojen kasvu huononsivat tilannetta entisestään. Saneerauksesta selvitäkseen pariskunta myi kotinsa ja muun omaisuutensa ja muutti asumaan keramiikkatehtaalle.[1] [12] Nahkatuotteista ja huonekaluista luovuttiin.[13] Pankin, vakuutusyhtiön ja Posion kunnan mielestä konkurssi oli väistämätön, mutta Pentik pyysi lisäaikaa. Kun Aino-astiasto alkoi myydä hyvin, yritys pääsi muutamassa vuodessa selville vesille.[9] Keskusliikkeet[14] ja tavaratalot eivät uskaltaneet ottaa Pentikin tuotteita myyntiin, joten Anu Pentik suunnitteli ja toteutti 36 myymälän ketjun kolmessa vuodessa.[10] Sisustus-, kattaus- ja lahjatavaratuotteita myyvä Pentik-sisustusmyymäläketju sai alkunsa vuonna 1992.[15] Topi Pentikäinen palkkasi myymäläpäälliköt miettien, olisivatko he "yhtä hulluja kuin Anu".[10] Laman johdosta tarjolla oli edullisia ja hyviä liiketiloja.[14] Tuotevalikoimaa laajennettiin ja keramiikka-astioiden ja -esineiden ohella alettiin myydä myös sisustus- ja lifestyle-tuotteita.[14] [12] Vuonna 1996 Pentikistä tuli osakeyhtiö.[12]

2000–Muokkaa

Vuonna 2000 Posiolle avattiin Kulttuurikeskus Pentik-mäki.[6] Yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2004, jolloin omistus siirtyi perustajien lapsille ja toimitusjohtajaksi nousi Anun ja Topin poika Pasi Pentikäinen Samalla Topi Pentikäinen siirtyi Pentik Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi.[16] Pentikäisten tytär Raisa Bergman oli myös hallituksessa.[14] Anu Pentik Galleria avattiin vuonna 2009.[6]

Yhtiön verkkokauppa avattiin alkuvuonna 2010. Kaupassa myytiin myös tuote-eriä, joita ei myymälöistä löytynyt.[17] Liikevaihdosta noin kolmannes saatiin muutamalta joulua edeltävältä viikolta,[7] astioiden osuus liikevaihdosta oli neljännes.[10] Yhtiön asiakkaista yli 90 prosenttia oli naisia.[7]

Vuonna 2011 Pentikillä oli 350 työntekijää, joista 130 Posiolla.[13] Pentikillä oli 80 myymälää Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Liikkeistä parikymmentä toimi franchising-periaatteella, loput omistettiin itse.[10] Yritys oli kasvanut orgaanisesti, ilman yritysostoja.[14] Yrityksen 40-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettiin taidenäyttely, alkuvuonna Posiolla[13] ja syksyllä Kouvolassa Kymen Paviljongissa. Pentikillä oli Posion taidegallerian lisäksi galleria myös Kuusankoskella.[18]

Vuonna 2017 Anu Pentikin näyttely Taidehallissa Helsingissä oli osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.[19] Idea Kolme tilaa -näyttelyyn syntyi vuonna 2015 Taidehallissa, jossa Pentik näki mielessään kolme kokonaisuutta: maan, taivaan ja paratiisin. Kahden kuukauden aikana näyttelyssä vieraili yksi Taidehallin suurimmista yleisömääristä: noin 47 00 katsojaa.[20]

Vuonna 2018 Oulun ammattikorkeakoulun konetekniikan insinöörit ja opiskelijat kehittelivät Pentikin tehtaalle yhteistoimintarobotin.[21]

Kesällä 2019 Pentikin toimitusjohtajaksi valittiin Riikka Wulff, Alma Talent Tietopalveluiden johtaja. Hän oli ensimmäinen perheen ulkopuolinen toimitusjohtaja.[22] Pasi Pentikäisestä tuli hallituksen puheenjohtaja isänsä seuraajana. Pentik-mäellä vieraili vuosittain noin 100 000 turistia ja tehtaalla valmistettiin noin 300 000 astiaa.[9][23]

Vuosina 2019–2020 uudistettiin Wulffin johdolla yhtiön johtoryhmä, myymäläorganisaatio ja markkinointi. Uusia sisustajasukupolvia tavoiteltiin somevaikuttajien, kuten Stella Harasekin avulla. Myymäläpäälliköt korvattiin aluepäälliköillä, jotka johtivat 2-5 myymälää.[24]

Vuonna 2020 Posion tehtaalle palkattiin ensimmäinen insinööri. Hänen tehtävänsä oli automatisoida valmistuslinjoja.[25] Prahan myymälä suljettiin.[4]

Kesällä 2021 Pentikille palkattiin ensimmäinen johtaja vastaamaan kansainvälisestä myynnistä. Keväällä 2022 Pentikille siirtyvä Niina Nenonen oli vastannut Marimekon Japanin markkinoista.[4] Syksyllä 2021 julkaistiin Anu Pentikin suunnittelema Kajo-sarja.[26]

OrganisaatioMuokkaa

 
Pentikin myymälä Oulussa vuonna 2021

Pentikin tehdas sijaitsee Posiolla ja se on paitsi maailman pohjoisin keramiikkatehdas myös ainoa Suomessa.[27] Pentikin keramiikkatehdas valmistaa vuosittain noin 300 000 astiaa ja työllistää noin 30 ihmistä. Tehtaalla hyödynnetään myös robottikoneita.[9] Tehtaan hukkalämpöä käytetään alueen kiinteistöjen lämmitykseen.[27]

Vuonna 2020 yrityksen palveluksessa oli noin 210 henkilöä, ja Pentik Oy:n liikevaihto oli 24 miljoonaa euroa.[2] Vuonna 2021 Pentikillä oli Suomen myymälöiden ja verkkokaupan lisäksi kolme myymälää Pietarissa ja venäläinen verkkokauppa.[4] Osa Pentikin omista myymälöistä toimi myös outlet-myymälöinä.[1]

SuunnittelijatMuokkaa

Pentik Oy:n suunnittelijat ammentavat tuotteidensa aiheet pitkälti pohjoisesta luonnosta.[28] Vuonna 2017 muotoilusta vastasivat Anu Pentikin ohella Pentikin omat suunnittelijat Lasse Kovanen, Minna Niskakangas ja Liina Harju, jotka suunnittelivat sekä Pentik Oy:n vaihtuvien sesonkimallistojen tuotteet että pysyvän valikoiman tuotteita.[29] Lasse Kovanen on teollinen muotoilija (TaM), jonka kuosien aiheet ovat luonnosta, kasveista ja eläimistä. Liina Harju on valmistunut Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta, Tekstiilitaiteen koulutusohjelmasta (TaK).[30] Minna Niskakangas on teollinen muotoilija ja taiteen maisteri Lapin yliopistosta. Hän on suunnitellut esimerkiksi vuonna 2020 esitellyn Jäkälä-sarjan.[31]

Anu Pentikin suunnittelemia keraamisia tuotesarjoja ovat Kallio, Kivi, Valo, Ilo, Vanilja ja Posio.[29] Pentik suunnittelee myös uniikkimallistoja ravintoloille tai yksityisille asiakkaille.[9]

1970-luvulla suunnitellut Halla- ja Riekko-astiastot suunnitteli Peter Winquist. Sarjoja yhdistävät pienet ruskeat pilkut lasitteessa. Pilkut olivat alun perin vahinko, joka aiheutui käytetyn saven rautapitoisuudesta, mutta kun Posiolla vieraillut Kaj Franck kuuli asiasta, hän neuvoi korostamaan ongelmaa. Winquist oli itse asiassa halunnut tehdä pilkullisia tuotteita jo työskennellessään Arabialla, muttei ollut saanut lupaa kokeilulleen. Lasitteeseen pilkut saatiin ilmeniitin ja polttoreduktion avulla.[8]

Tuotteet ja markkinatMuokkaa

 
Pentikin Aino-sarjan kaadin

Vuonna 2020 yhtiön liikevaihdosta kolmannes tuli Suomesta ja kolmannes muista EU-maista.[1]

Pentik Oy:n valikoimassa on erilaisia sisustus- ja keittiötekstiilejä sekä myös muista materiaaleista, kuten puusta, lasista ja metallista, tehtyjä tuotteita[32].

Pentikin keramiikka valmistetaan Posiolla, tekstiileistä suurin osa valmistetaan Latviassa.[1]

Pysyvän perusmalliston lisäksi tuotannossa on neljä kertaa vuodessa vaihtuva sesonkimallisto, johon kuuluu tuotteita sisustamiseen ja kattaukseen.[15]

Pentikin liikkeissä myydään myös lahjaksi tarkoitettuja elintarvikkeita. Herkkuvalikoima koostuu suomalaisista tuotteista, kuten suklaasta ja teestä.[33]

Kulttuurikeskus Pentik-mäkiMuokkaa

Posion Pentik-mäellä sijaitsee Anu Pentikin galleria, tehdas, tehtaanmyymälä, kahviloita ja museoita[8][34], joissa voi tutustua Pentikin keramiikkapajan historiaan. Keskuksen pinta-ala on 2500 neliömetriä. Pentik Kotimuseo on Pentikäisten entinen koti ja siellä on esillä yrityksen varhaisimpia tuotteita eli keramiikkaa ja nahkatuotteita, mutta myös työvälineitä ja materiaaleja. Keskuksesta löytyy myös kahvikuppimuseo.[34] Taidegallerian julkisivuna on 20-metrinen taideteos, Posion Voima, joka on saanut vaikutteita Antonio Gaudin arkkitehtuurista.[19]

Vuonna 2013 Pentik-mäellä järjestettiin kansainvälinen keramiikkasymposium, jossa oli mukana noin 20 keramiikkataiteilijaa Aasiasta ja Euroopasta.[35]

Kesällä 2020 mäellä vieraili 100 000 kävijää. Visit Finland myönsi Pentik-mäelle kestävän matkailun merkin. Kestävyys näkyy esimerkiksi energian säästämisessä ja lähiruuan hyödyntämisessä.[27]

Pentik-kartanoMuokkaa

Topi Pentikäisen aloitteesta perheen uudeksi kodiksi hankittiin vanha porotila.[1] Perä-Posion Timisjärvellä sijaitseva kartano purettiin hirsi hirreltä ja koottiin uudelleen, saneeraukseen meni kaksi vuotta.[16] [36] Kartanon päärakennus on valmistunut vuonna 1862. Tilalle on tuotu myös kaksi muuta hirsirunkoista taloa, Kärpän tilan entinen päärakennus siirrettiin paikalle Kuusamosta, samoin kuin sen vieressä sijaitseva asuinrakennus.[37]

Kartano toimii paitsi kotina myös kulttuurikeskuksena, jossa pidetään näyttelyitä ja seurataan vierailevien residenssitaiteilijoiden työtä. Kartanon mailta kerätään villiyrittejä, joita myydään kuivattuina Pentikin liikkeissä.[1] Kartanossa asuu ja työskentelee ympäri vuoden kaksi taiteilijaa.[37] Kartanon ensimmäiset residenssitaiteilijat olivat Sungmi Ha Etelä-Koreasta ja Essi Korva Lapista, joiden näyttely avattiin vuonna 2015 Anu Pentik galleriassa. Pentik-kartanon Taidetalo avattiin yleisölle kesällä 2016.[38]

Syksyllä 2018 Pentik Kartanon residenssitaiteilijana toimi taiwanilainen keramiikkataiteilija Pohan Chen. Vierailevia taiteilijoita kevään 2018 aikana olivat keraamikko Riitta Talonpoika, lavastaja Jyrki Seppä sekä virolainen keraamikko Ingrid Allik. Keväällä 2019 residenssitaiteilijaksi oli kutsuttu Kauri Kallas.lähde?

TunnustuksiaMuokkaa

Pentik kulttuurissaMuokkaa

Anu Pentik on järjestänyt yksityisnäyttelyitä muun muassa Retretissä (2006), Rovaniemen taidemuseo Korundissa (2013–2014), Helsingin Taidehallissa (Kolme tilaa, 2017) ja Wäinö Aaltosen museossa (Alussa oli siemen, 2021).[24] [19] [20]Korealaisen Suku Parkin kanss Pentik järjesti Kouvolan taidemuseo Poikilossa Vuoropuhelu–Dialogue-näyttelyn.[19]

Anu Pentikin elämästä on kerrottu kahdessa näytelmässä. Eppu Nuotion käsikirjoittama Anu Pentik – Nainen, joka loi savesta maailman esitettiin Kouvolan Teatterissa.[26] Rovaniemen Teatterin näytelmä Anu P.[24] sai ensi-iltansa syksyllä 2021.[39]

Kuvanveistäjä Kerttu Horila on tehnyt veistokset Anu Pentikistä ja Topi Pentikäisestä.[13]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l m n Anna-Elina Perttula: "Pentikin koko historia on lähtenyt liikkeelle huoltamolta” Kauppalehti. Viitattu 2.12.2021.
  2. a b Pentik Oy Kauppalehti. Viitattu 2.12.2021.
  3. a b c d e Tarinamme PENTIK. Viitattu 3.2.2022.
  4. a b c d Markus Nieminen: Pentik haluaa kasvaa ulkomailla – Nappaa kansainvälisen myynnin johtajan Marimekolta Kauppalehti. Viitattu 2.12.2021.
  5. Anu Pentikille muotoilun valtionpalkinto Yle Uutiset. 17.11.2021. Viitattu 9.12.2021.
  6. a b c d e f "Vahvan vision johdattama" – Anu Pentik sai muotoilun valtionpalkinnon Kaleva. Viitattu 9.12.2021.
  7. a b c Pulkkinen, Pauliina: Pentikäisestä tuli Pentik liian pienen paperin takia Helsingin Sanomat. 12.6.2011. Viitattu 22.12.2021.
  8. a b c d e f g h i Keräilitkö aikoinaan pilkullisia Pentik-astioita? Onneksi olkoon, 70-luvun keramiikka on taas kuumaa tavaraa! Avotakka. 10.2.2021. Viitattu 9.12.2021.
  9. a b c d e f g h Anu Pentik suunnitteli oudon keramiikkamöltin ja siitä alkoi huikea menestystarina – nyt 77-vuotiaana hän tuntee olevansa uransa huipulla Yle Uutiset. 22.12.2019. Viitattu 20.12.2021.
  10. a b c d e f g Pulkkinen, Pauliina: Pentik on yhä omissa käsissä Helsingin Sanomat. 12.6.2011. Viitattu 22.12.2021.
  11. a b MUOTOILU | Pentik on aina vain suositumpi Helsingin Sanomat. 20.2.2004. Viitattu 22.12.2021.
  12. a b c d e f g Hulkko, Kustaa: Keramiikkapajasta kauppaketjuksi: Pentik on Suomen paras perheyritys Suomen Kuvalehti. 20.5.2010. Viitattu 22.12.2021.
  13. a b c d Pentik 40 vuotta Posiolla Yle Uutiset. 25.2.2011. Viitattu 22.12.2021.
  14. a b c d e Paul Öhrnberg: Lama oli yrityksen pelastus Kauppalehti. Viitattu 22.12.2021.
  15. a b Auli Harjama, Anu Pentik ja Johanna Vuolasto: Anu Pentik Palo Taiteeseen, s. 104-109. Pentik Oy, 2017.
  16. a b Heli Thorén: 76-vuotiaalla Anu Pentikillä 12 tunnin työpäiviä näyttelyn teossa: ”Topin oli pakko opetella jopa siivoamaan” Ilta-Sanomat. 23.9.2018. Viitattu 20.12.2021.
  17. Irmeli Salo: Pentik avasi verkkokaupan Kauppalehti. Viitattu 22.12.2021.
  18. Pentik: Tuotteiden kirjo pitää yrityksen elossa Yle Uutiset. 19.10.2011. Viitattu 22.12.2021.
  19. a b c d HS-haastattelu | Suomen suurin keramiikkanäyttely kulki konttiautoilla Posiolta Helsinkiin Helsingin Sanomat. 2.4.2017. Viitattu 21.2.2022.
  20. a b Näyttelyt | Kävijäennätyksiä rikkoneen Anu Pentikin keramiikkanäyttely valtasi Wäinö Aaltosen museon Turussa Helsingin Sanomat. 16.7.2021. Viitattu 21.2.2022.
  21. Inkeri Karjalainen toistaa saman liikkeen 500 kertaa päivän aikana – jatkossa yksitoikkoisen työtehtävän saattaa hoitaa robotti Yle Uutiset. 6.9.2018. Viitattu 22.12.2021.
  22. Jussi Rosendahl: Pentikille uusi toimitusjohtaja Alma Mediasta – Riikka Wulff on sisustusketjun ensimmäinen Pentikäisen perheen ulkopuolinen luotsi Talouselämä. Viitattu 20.12.2021.
  23. Anu Pentik, 76, aikoo työskennellä niin kauan kuin aistit pelaavat: ”Ei minulla ollut aikaa touhuta kuumien aaltojenkaan kanssa” Kotiliesi.fi. 12.6.2019. Viitattu 20.12.2021.
  24. a b c d Sanna Sommers: "Posion Elvis” Anu Pentik sai muotoilun valtionpalkinnon – näin perinteikäs keramiikkayhtiö päivitti itsensä Instagram-aikaan Kauppalehti. Viitattu 2.12.2021.
  25. Pentikin tuotanto huokuu eksotiikkaa Insinööri-lehti. 24.7.2020. Viitattu 22.12.2021.
  26. a b Anu Pentik, 78, aloittaa yhä työt aamuviideltä: "Toisinaan huudan tehtaassa yksin, että elämä on ihanaa!" Apu. 24.6.2021. Viitattu 9.12.2021.
  27. a b c Stockmannin hylkimästä kynttilänjalasta alkoi menestystarina, joka houkutteli Posiolle satatuhatta vierasta viime kesänä Yle Uutiset. 2.4.2021. Viitattu 2.12.2021.
  28. Harvinaiset Pöllö-lyhdyt vietiin käsistä: ”Tapahtui parissa minuutissa” www.iltalehti.fi. Viitattu 2.12.2021.
  29. a b Auli Harjama, Anu Pentik ja Johanna Vuolasto: Anu Pentik: Palo Taiteeseen, s. 104-109. Pentik Oy, 2017.
  30. Suunnittelijat. Pentik.
  31. Jäkälä-mallisto tuo graafisen ilmeen kukkakuosien rinnalle www.meillakotona.fi. 3.9.2020. Viitattu 20.12.2021.
  32. Pentik - Meistä pentik.com.
  33. Anna-Elina Perttula: Tuotevalikoiman uudistaminen brändiä kunnioittaen vaatii aikaa ja vaivannäköä Kauppalehti. Viitattu 2.12.2021.
  34. a b Akseli Vanhala: Lappi on muutakin kuin eräilyä – listasimme kiinnostavimmat kulttuurikohteet Ilta-Sanomat. 7.6.2021. Viitattu 9.12.2021.
  35. Pentik haluaa Euroopan suurimmaksi keramiikkastudioksi Yle Uutiset. 23.8.2013. Viitattu 22.12.2021.
  36. Pentik Kartano PENTIK. Viitattu 9.12.2021.
  37. a b Anu Pentikin huikea porokartano – jyhkeä hirsitalo toteutti keramiikkataiteilijan unelman Avotakka. 8.3.2017. Viitattu 9.12.2021.
  38. Pentik kunnosti vanhan porotilan Taidetaloksi Yle Uutiset. 15.6.2015. Viitattu 9.12.2021.
  39. Rovaniemen teatterin Pentik-näytelmä on kertomus vanhemmuuden ja kutsumustyön ristipaineesta Yle Uutiset. 26.2.2021. Viitattu 9.12.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa