Pentélin luola
Pentélin luola (kreik. Σπήλαιο Πεντέλης, Spílaio Pentélis) eli Ntavélisin luola (Σπήλαιο Νταβέλη, Spílaio Ntavéli; transl. myös Davélisin luola, Davéliksen luola)[1] on luola Attikassa Kreikassa. Se sijaitsee Pentéli-vuoren etelärinteessä Pentélin kunnassa noin 720 metrin korkeudella merenpinnasta laskettuna.[2][3]
| Pentélin luola | |
|---|---|
| Σπήλαιο Πεντέλης | |
 Pentélin luola. |
|
| Sijainti | |
  Pentélin luola |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Néa Pentéli, Pentéli, Pohjois-Ateena, Attika |
| Historia | |
| Tyyppi | luola |
| Kulttuuri | antiikki |
| Aiheesta muualla | |
Luola on antiikin aikainen louhosluola, josta on kaivettu marmoria. Antiikin aikana siellä on ollut myös Panille omistettu pyhäkkö. Bysanttilaisella kaudella luola toimi erakkomunkkien asuinpaikkana, minkä vuoksi se on tunnettu myös nimellä ”Synnittömien luola” (Σπήλαιο Αμώμων, Spílao Amómon). Nimensä ”Ntavélisin luola” luola on saanut seudulla 1800-luvulla vaikuttaneesta maantierosvo Chrístos Ntavélisista, vaikka joidenkin mukaan hän ei olisi välttämättä edes ollut tietoinen koko luolasta.[2][3]
.jpg)
Kreikan sotilasjuntan aikana luolalle suunniteltiin sotilaallista käyttöä, ja sinne aloitettiin rakennustöitä. Työt alkoivat uudestaan vuonna 1977 ja päättyivät vuonna 1983. Ne aloitettiin jälleen vuonna 1990, mutta lopetettiin asian saaman huonon julkisuuden vuoksi, koska luola on arkeologinen kohde ja hanketta oli toteutettu salassa. Salailu johti villeihin teorioihin siitä, miksi maanalainen sotilastukikohta haluttiin juuri kyseiseen paikkaan, mukaan lukien tarinat ufoista ja erilaisista luolassa havaituista parapsykologisista ilmiöistä. Tämä puolestaan johti siihen, että luolasta tuli kulttipaikka, jota muun muassa saatananpalvojien huhuttiin käyttäneen. Villeimpien juttujen mukaan luolasta olisi maanalainen yhteys Ateenaan Piacenzan herttuattaren palatsiin, sillä legendoissa Ntavélis olisi ollut herttuatar Sophie de Marbois-Lebrunin rakastaja. Toisten legendojen mukaan Ntavélis olisi kätkenyt luolaan saalistaan, ja monet ovat turhaan yrittäneet löytää aarretta.[2][3]
Luolan koko on nykyisin noin 112 × 45 metriä.[4] Luolalla on kaksi bysanttilaisaikaista kirkkoa, joista toinen on omistettu Pyhälle Nikolaokselle (Ágios Nikólaos) ja toinen Pyhälle Spyridonille (Ágios Spyrídonas). Ensimmäinen on koristeltu 1300-luvulla tehdyillä seinämaalauksilla ja jälkimmäinen jälkibysanttilaisilla seinämaalauksilla. Maalaukset ovat nykyisin esillä Bysanttilaisessa ja kristillisessä museossa Ateenassa.[2][3]
Lähteet muokkaa
- ↑ Ateenan lähellä on outo luola, missä ”sähkölaitteet sekoavat, pallomaiset valot hehkuvat ja vesi tippuu ylöspäin” – Mistä on kyse? Tekniikan Maailma. 4.3.2019. Viitattu 23.10.2023.
- ↑ a b c d Η Σπηλιά του Νταβέλη Δήμος Πεντέλης. Viitattu 25.9.2023.
- ↑ a b c d Η σπηλιά του Νταβέλη: Μύθοι, θρύλοι, φήμες και πραγματικότητα Πρώτο Θέμα. Viitattu 25.9.2023.
- ↑ Σπήλαια και βάραθρα της Πεντέλης TopoGuide.gr. Viitattu 25.9.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pentélin luola Wikimedia Commonsissa
