Peltometsäviljely
Peltometsäviljely tai agrometsätalous tai puustoinen maatalous[1] on viljelymuoto, jossa yhdistetään metsätalouden ja maatalouden menetelmiä. Siinä viljeltyjä puita ja peltokasveja kasvaa samalla alueella. Myös laiduneläimet voivat kuulua mukaan. Puita voi olla yksittäin, riveissä tai esimerkiksi laitumilla ryhminä.[2]
(2).jpg)
Peltometsäviljely tulee trooppisista maista. Se on sekaviljelymuoto, joka voi parantaa maiseman luonnontilaa ja voi hillitä Ilmastonmuutosta.[3][4][5] Peltometsäviljely hyödynnetään puiden tuomaa monimuotoisuutta pieneliöille ja parantaa hiilensidontaa.[4][3] Peltometsäviljely parantaa yleisesti luonnon rikkautta.[6]
Hakamaametsät ovat perinteinen peltometsäviljelyn kaltainen viljelystapa, jossa yhdistyy "luontainen" metsä ja laidunnus.
Suomen peltometsäviljelyverkosto perustettiin 2019 Qvidjan tilalla Paraisilla. Verkosto edistää peltometsäviljelyä jakamalla tietoa aiheesta sähköpostilistalla, verkkosivulla ja erilaisissa tapaamisissa.[7]
Lähteet muokkaa
- ↑ Karoliina Rimhanen, Satu Määttänen, Eshetu Yirdaw: Rimhanen K., Määttänen S. et al. (2020) Puustoinen maatalous -termi kuvaa ymmärrettävästi tuotantojärjestelmää. Metsätieteen aikakauskirja, 2.9.2020, 2020. vsk, nro 0. Artikkelin verkkoversio. fi
- ↑ Peltometsäviljely | Ympäristökioski www.ymparistokioski.fi. Viitattu 10.3.2024.
- ↑ a b Peltometsäviljelyllä voidaan lisätä sekä monimuotoisuutta että hiilensidontaa Baltic Sea Action Group. Viitattu 7.1.2024.
- ↑ a b Peltometsäviljely | Ympäristökioski ymparistokioski.fi. Viitattu 7.1.2024.
- ↑ Kirsi Koivula: Peltometsäviljely mahdollisuutena tulevaisuuden Suomessa theseus.fi. 2012. Viitattu 7.1.2024.
- ↑ Peltometsäviljely luontoa rikastamaan Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 7.1.2024.
- ↑ Puustoinen Maatalous - Suomen puustoisen maatalouden verkosto https://sites.google.com/view/puustoinenmaatalous. Viitattu 19.3.2024.