Pekka Niiranen

Yleisradion toimittaja, tietokirjailija, valtiotieteen ja teologian tohtori, kunnanvaltuutettu

Pekka Niiranen (s. 13. tammikuuta 1964 Kuopio) on suomalainen valtiotieteen ja teologian tohtori, joka on työskennellyt Yleisradion toimittajana vuodesta 1989.[1][2] Kuopiolainen Niiranen on keskittynyt erityisesti Itä-Suomea käsitteleviin aiheisiin, mutta on toisinaan tehnyt uutisraportteja myös Karjalan tasavaltaa käsittelevistä teemoista Venäjältä.[3][4] Niiranen on myös tietokirjailija ja poliittisen historian yliopisto-opettaja.[5][6][1]

Pekka Niiranen
Henkilötiedot
Syntynyt13. tammikuuta 1964 (ikä 60)
Kuopio
Kansalaisuus Suomi
Ammatti Yleisradion toimittaja
Muut tiedot
KoulutusHelsingin yliopisto (VTM 1989, TM 1996, TT 2000), Turun yliopisto (VTT, 2022)
Aiheesta muualla
Kotisivu

Opinnot muokkaa

Niiranen valmistui Helsingin yliopistosta valtiotieteen maisteriksi (1989), teologian maisteriksi (1996) ja edelleen teologian tohtoriksi (2000). Hänen suomenkielinen kirkkososiologian aihepiiriin kuuluva väitöskirjatutkimuksensa (2000) oli otsikoitu Kekkonen ja kirkko : tasavallan presidentti Urho Kekkosen ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suhteet vuosina 1956-1981. Niiranen väitteli myös valtiotieteen tohtoriksi Turun yliopistossa. Hänen monografiatyyppisen, poliittista historiaa käsittelevän väitöskirjansa (2022) aiheena oli Työleirien saaristo. Työleirijärjestelmä Suomessa vuosina 1942-1944.[7][8][2][9] Niiranen toimi Turun yliopiston poliittisen historian dosenttina jo ennen toista väitöskirjaansa.[7][6]

Teoksia muokkaa

  • Pekka Niiranen: Työleirien saaristo : työleirijärjestelmä Suomessa vuosina 1942-1944, s. 719. Valtiotieteen väitöskirja Turun yliopistolle. Helsinki: ReadMe, 2022. ISBN 978-952-373-387-9. (suomeksi)
  • Pekka Niiranen: Martti Simojoki : kirkon ääni, s. 539. Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-597-9. (suomeksi)[10]
  • Pekka Niiranen: Kekkonen ja kirkko : tasavallan presidentti Urho Kekkosen ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suhteet vuosina 1956-1981, s. 327. Teologian väitöskirja Helsingin yliopistolle. Helsinki: Kirjapaja, 2000. ISBN 951-625-653-8. (suomeksi)

Luottamustehtäviä muokkaa

Poliittisesti Niiranen edustaa Kokoomusta.[11]

  • Kuopion kaupunginvaltuutettu (2013–)[1]
  • Kuopion kaupunginhallituksen jäsen (2021-)[1]

Palkintoja ja tunnustuksia muokkaa

[1]

  • Suomen Reserviupseeriliiton pronssinen ansiomitali (1990)
  • Mikael Agricola -mitali (2007)
  • herastuomari (2012)
  • Sotilastiedotuksen ansiomitali (2016)
  • Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Pekka Pekka Niirasen kotisivu. Viitattu 14.3.2023.
  2. a b Ida Suominen: "Joko kolmannen väikkärin aihe on selvillä?" – Kuopion kaupunginvaltuutettu Pekka Niiranen syventyi työleireihin yli vuosikymmeneksi 15.6.2022. viikkosavo.fi. Viitattu 14.3.2023.
  3. Pekka Niiranen: Suomalaisille tuttu kylä uhkaa jäädä vesivoimalan alle 21.6.2007 (päivitetty 30.10.2008). Yleisradio, yle.fi. Viitattu 14.3.2023.
  4. Pekka Niiranen: Salmin ortodoksikirkko vaurioitui sodissa pahoin – nyt se korjataan entiseen loistoonsa 7.11.2017. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 14.3.2023.
  5. Pekka Niiranen suomentietokirjailijat.fi. Viitattu 14.3.2023.
  6. a b Pekka Niiranen Turun yliopisto, utu.fi. Viitattu 14.3.2023.
  7. a b Yrjö Hjelt: Naapurin ilmianto riitti passittamaan nuoren naisen työleirille jatkosodan aikana – tutkija: "Leireille määrättiin aika heppoisin perustein" 12.6.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 14.3.2023.
  8. Pekka Niiranen: Työvelvollisuutta rikkoneita ja ”vaikeita” suomalaisia määrättiin jatkosodan aikana työleireille (Väitös: Dosentti Pekka Niiranen, 22.6.2022, poliittinen historia) 14.6.2022. Tutun yliopisto, utu.fi. Viitattu 14.3.2023.
  9. Pekka Niiranen: Näkökulma: Heinäveden leiri oli vain yksi monista 23.4.2015. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 14.3.2023.
  10. Pekka Niiranen: Martti Simojoki : kirkon ääni (teostiedot via finna.fi) 2008. Kirjapaja.
  11. Kati Myöhänen & Veli-Pekka Hämäläinen: Kokoomus lähtee kohti torjuntavoittoa Savo-Karjalassa – tällä miehityksellä 8.4.2015. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 14.3.2023.