Avaa päävalikko

Pauline von Bonsdorff

suomalainen tutkija, filosofian tohtori, Jyväskylän yliopiston taidekasvatuksen professori

Pauline Sofie von Bonsdorff (s. 10. huhtikuuta 1961 Helsinki[1][2]) on suomenruotsalainen[3] tutkija ja Jyväskylän yliopiston taidekasvatuksen professori[4].

Pauline von Bonsdorff
Henkilötiedot
Syntynyt 10. huhtikuuta 1961 Helsinki (ikä 58)
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Ammatti taidekasvatuksen professori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto (FM 1988, FL 1992, FT 1998)
Instituutti Jyväskylän yliopisto
Tutkimusalue estetiikka, taiteen teoria, fenomenologia, ympäristöestetiikka, arkitehtuurin teoria

Pauline von Bonsdorffin isä oli valtio-opin professori Göran von Bonsdorff ja äitinsä arkkitehti Birgitta Donner.[5] Pauline kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1980 (Lönnbeckska gymnasiet). Hän opiskeli Helsingin yliopistossa, josta valmistui ensin filosofian maisteriksi (1988), sitten lisensiaatiksi ja tohtoriksi (FL 1992, FT 1998). Hän on ollut Helsingin yliopiston estetiikan dosentti vuodesta 1999 lähtien.[1]

Von Bonsdorff työskenteli kahteen otteeseen Helsingin yliopiston estetiikan ja yleisen kirjallisuustieteen virkaatekevänä assistenttina (ajanjaksolla 1985–93), oli virkaatekevä suomenruotsalaisen kirjallisuuden lehtori (1988–89) ja Emil Aaltosen säätiön Essu-projektin tutkija (1989–90). Hän toimi Helsingin yliopiston estetiikan assistenttina 1994–2002, josta jaksosta oli virkavapaana 1999–2001 työskennellessään virkaatekevänä estetiikan professorina.[1]

Hän on tarkastellut tutkimustöissään muun muassa estetiikkaa, taiteen teoriaa, fenomenologiaa, ympäristöestetiikkaa ja arkitehtuurin teoriaa.[1]

Von Bonsdorff on toiminut useissa luottamustehtävissä. Vuosina 1987–1990 hän toimi Helsingin yliopiston ruotsinkielisen Nylands Nation -osakunnan kuraattorina ja vuosina 1989–1995 hän toimi Valtion arkkitehtuurikomission sihteerinä. Hän on toiminut useiden suomalaisten tai kansainvälisten yhdistysten tai säätiöiden hallituksen jäsenenä.[1] Von Bonsdorff on esimerkiksi Niilo Helanderin säätiön hallituksen jäsen.[6]

Von Bonsdorff on ollut Suomen Tiedeseuran jäsen vuodesta 2007.[2]

YksityiselämäMuokkaa

Hän on ollut kahdesti avioliitossa. Vuodesta 2001 lähtien hän on ollut naimisissa Asko Mäkelän kanssa.[1]

TeoksiaMuokkaa

  • Arkkitehtuurin määrittely Suomessa 1940–1989 (1991),
  • Ympäristöestetiikan polkuja (red) (1996),
  • Place and Embodiment (red & P. T. Karjalainen) (1997) (englanniksi),
  • The Human Habitat. Aesthetic and Axiological Perspectives (1998) (englanniksi),
  • Pauline von Bonsdorff ja Arto Haapala (toim.): Aesthetics in the human environment. Lahti: International Institute of Applied Aesthetics, 1999. ISBN 952-5069-07-9. (englanniksi)
  • Pauline von Bonsdorff ja Anita Seppä (toim.): Kauneuden sukupuoli : näkökulmia feministiseen estetiikkaan. Helsinki: Gaudeamus, 2002. ISBN 951-662-854-0.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 83. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  2. a b Jäsenluettelo - Suomen tiedeseuran varsinaiset jäsenet (pdf) 23.11.2017. Suomen Tiedeseura, scientiarum.fi. Viitattu 8.5.2018.
  3. Pauline von Bonsdorffin haastattelu netn.fi. Viitattu 8.5.2018.
  4. Bons­dorff Pau­li­ne von, Pro­fes­so­ri / Pro­fes­sor Jyväskylän yliopisto. Viitattu 8.5.2018.
  5. Kuka kukin on (Aikalaiskirja) : Who's who in Finland 1978 runeberg.org. Viitattu 8.5.2018.
  6. Hallinto Niilo Helanderinäätiö niilohelander.net. Viitattu 8.5.2018.