Patukkasota

Patukkasota oli Berliinin ja Spandaun välillä elokuussa 1567 käyty taistelu. Brandenburgin vaaliruhtinas Joakim II järjesti kansan huvitukseksi eräänlaisen berliiniläisten ja spandaulaisten välisen taisteluoperaation. Berliiniläiset ja cöllniläiset kävivät täysissä suojavarusteissa, mutta vain lyhyin patukoin ja seipäin aseistettuina paikalle tilattuja spandaulaisia vastaan, minkä vuoksi tapahtumaa kutsuttiin nimellä patukkasota.

Joakim II:n muotokuva. Lucas Cranach nuorempi, 1550-luku.

Katsojille, joihin myös vaaliruhtinas lukeutui, esitettiin ensin veneparaati Haveljoella, jossa kukkaseppelein ja viirein koristellut veneet ajettiin toisiaan vastaan. Leikisti veteen heitetyt sotilaat ”pelastettiin” kaikki vahingoittumattomina. Taistelun oli tarkoitus kestää kolme päivää, joten vedestä siirryttiin maalle ja avoimelle taistelukentälle.

Vaikka ennalta oli sovittu, että ”taistelu” päättyisi berliiniläisten voittoon, spandaulaisten kunnianhimo yltyi näytöksen leikkimielisen alun jälkeen siinä määrin, etteivät he halunneet sopeutua heille varattuun häviäjän rooliin. He houkuttelivat berliiniläiset väijytykseen ja hyökkäsivät heidän kimppuunsa patukoin. Vaaliruhtinas menetti malttinsa, määräsi tykit kentälle (kylläkin lataamattomina) ja päätti lopulta puuttua itse tapahtumien kulkuun. Tämä osoittautui turhaksi: hän joutui todistamaan oman hevosensa loukkaantumista patukoiden iskuista ja putosi itse maahan.

Patukkasodan lopputulos raivostutti vaaliruhtinaan siinä määrin, että hän telkitsi Spandaun pormestarin Bartholomäus Bierin useaksi kuukaudeksi linnoitukseen.