Patina

kuparin hapettunut pinta
Tämä artikkeli käsittelee hapettumisilmiötä. Ainejärjestöä käsittelee artikkeli Patina (ainejärjestö)

Patinaa eli esimerkiksi kuparikarbonaattia (CuCO3) syntyy, kun kupari hapettuu ilman hapen vaikutuksesta ensin tummaksi kuparioksidiksi (CuO) ja tämä reagoi vielä ilman hiilidioksidin (CO2) kanssa. Patina on väriltään vihreää ja yleistä muun muassa pronssisissa esineissä, koska pronssi sisältää kuparia.[1]

Han-dynastian aikainen pronssikolikko, johon on muodostunut patinaa.

Patinaa voi olla myös muissa metalleissa. Huonekalujen ja kipsiesineiden pintaan vuosien mittaan puhdistuksesta ja kiillotuksesta muodostuvaa metallimaista kiiltoa sanotaan myös patinaksi.[1]

Lähteet

muokkaa
  • Kalle Lehtiniemi, Leena Turpeenoja: Mooli 2, Kemian mikromaailma

Viitteet

muokkaa
  1. a b Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 961. WSOY, 1958.

Aiheesta muualla

muokkaa