Avaa päävalikko
Han-dynastian aikainen pronssikolikko, johon on muodostunut patinaa.

Patinaa eli esimerkiksi kuparikarbonaattia (CuCO3) syntyy, kun kupari hapettuu ilman hapen vaikutuksesta ensin tummaksi kuparioksidiksi (CuO) ja tämä reagoi vielä ilman hiilidioksidin (CO2) kanssa. Patina on väriltään vihreää ja yleistä muun muassa pronssisissa esineissä, koska pronssi sisältää kuparia.[1]

Patinaa voi olla myös muissa metalleissa. Huonekalujen ja kipsiesineiden pintaan vuosien mittaan puhdistuksesta ja kiillotuksesta muodostuvaa metallimaista kiiltoa sanotaan myös patinaksi.[1]

LähteetMuokkaa

  • Kalle Lehtiniemi, Leena Turpeenoja: Mooli 2, Kemian mikromaailma

ViitteetMuokkaa

  1. a b Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 961. WSOY, 1958.