Patina

Tämä artikkeli käsittelee hapettumisilmiötä. Ainejärjestöä käsittelee artikkeli Patina (ainejärjestö)

Patinaa eli esimerkiksi kuparikarbonaattia (CuCO₃) syntyy, kun kupari hapettuu ilman hapen vaikutuksesta ensin tummaksi kuparioksidiksi (CuO) ja tämä reagoi vielä ilman hiilidioksidin (CO₂) kanssa. Patina on väriltään vihreää ja yleistä muun muassa pronssisissa esineissä, koska pronssi sisältää kuparia.^[1]

Han-dynastian aikainen pronssikolikko, johon on muodostunut patinaa.

Patinaa voi olla myös muissa metalleissa. Huonekalujen ja kipsiesineiden pintaan vuosien mittaan puhdistuksesta ja kiillotuksesta muodostuvaa metallimaista kiiltoa sanotaan myös patinaksi.^[1]

Lähteet

Kalle Lehtiniemi, Leena Turpeenoja: Mooli 2, Kemian mikromaailma

Viitteet

↑ ^a ^b Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 961. WSOY, 1958.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Patina Wikimedia Commonsissa

[suova-1] Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 961. WSOY, 1958.

[1]