Avaa päävalikko

Pasi Tapani Lampela (s. 26. huhtikuuta 1969 Mikkeli) on suomalainen kirjailija ja teatteriohjaaja.[1][2]

Lampela on julkaissut useita näytelmiä, novellikokoelmia ja romaaneja. Hän on usein ohjannut näytelmiensä kantaesityksen itse, minkä lisäksi hän on ohjannut muun muassa David Mametin, Lars Norénin, August Strindbergin, Thomas Vinterbergin, Ingmar Bergmanin, Tennessee Williamsin ja Jan Guilloun teoksia. Hän on myös käsikirjoittanut televisiosarjoja kuten Kylmäverisesti sinun ja Virta.

Lampela opiskeli Teatterikorkeakoulussa dramaturgiaa vuosina 1994–1998[2] ja on sen jälkeen toiminut vapaana kirjailijana ja ohjaajana.

Lampela kuului Teatteri Jurkan taiteelliseen johtoon vuosina 2000–2014. Vuonna 2013 Jurkka valittiin vuoden teatteriksi.

TeoksiaMuokkaa

ProosaMuokkaa

NäytelmätMuokkaa

  • Kuolemaani saakka (1999) (Turun Kaupunginteatteri 1999, Teatteri Jurkka 2001)
  • Markiisin unet (2000) (Tampereen Teatteri 2000, Teatteri Jurkka 2014)
  • Aurora (2002) (Espoon Kaupunginteatteri 2002)
  • Kirje vaimoltani (2002) (Teatteri Jurkka 2002)
  • Viattomuuden loppu (2003) (Helsingin Kaupunginteatteri 2003, Lappeenrannan Kaupunginteatteri 2007)
  • Hotelli (2004) (Lappeenrannan Kaupunginteatteri 2004)
  • Tiimi (2005) (Helsingin Kaupunginteatteri 2005)
  • Westend (2005) (Teatteri Jurkka 2005)
  • Nollaneljäviisi (2006) (Tampereen Työväen Teatteri 2006, Teatteri Jurkka 2008)
  • Geneve (2007) (Helsingin Kaupunginteatteri 2007)
  • Kuilu (2009) (Helsingin Kaupunginteatteri 2009)
  • Päätepysäkki (2010) (Teatteri Jurkka 2010, Tampereen Teatteri 2016)
  • Vain Bocelli puuttuu (2011) (Tampereen Komediateatteri 2011)
  • Meidän poika (2011) (Helsingin Kaupunginteatteri 2011)
  • Nyt kun olet minun (2015) (Suomen Kansallisteatteri 2015)
  • Kenraali ja Casanova (2016) (Helsingin Kaupunginteatteri)
  • Granada (2017) (Suomen Kansallisteatteri)


OhjauksiaMuokkaa

Usein ohjannut itse kantaesityksen omasta näytelmästään.

  • David Mamet: American Buffalo (1998, Teatteri Jurkka)
  • Carlo Goldoni: Kahden herran palvelija (2000, Teatteri Jurkka)
  • Lars Norén: Demonit (2002, Turun Kaupunginteatteri)
  • Lars Norén: Bobby Fischer asuu Pasadenassa (2003, Lahden Kaupunginteatteri)
  • August Strindberg: Neiti Julie (2003, Teatteri Jurkka)
  • Thomas Vinterberg / David Eldridge: Juhlat (2008, Tampereen Teatteri)
  • Lars Norén: Niin helppoa on rakkaus (2009, Tampereen Työväen Teatteri)
  • Ingmar Bergman: Yksityisiä keskusteluja (2011, Turun Kaupunginteatteri)
  • Tennessee Williams: Viettelyksen vaunu (2012, Tampereen Työväen Teatteri)
  • Jan Guillou: Pahuus (2012, Suomen Kansallisteatteri)
  • Marsha Norman: Hyvää yötä, äiti (2013, Teatteri Jurkka)
  • Ingmar Bergman: Kohtauksia eräästä avioliitosta (2013, Helsingin Kaupunginteatteri)
  • Albert Camus: Putoaminen (2015, Teatteri Jurkka)
  • Edward Albee: Kuka pelkää Virginia Woolfia? (2015, Espoon Kaupunginteatteri)
  • Ingmar Bergman: Syyssonaatti (2018, Espoon Kaupunginteatteri)
  • Pekka Laiho: Ylpeys (2018, Teatteri Jurkka)
  • Arthur Miller: Näköala sillalta (2018, Oulun teatteri)

LähteetMuokkaa

  1. Teatterit ja teatterintekijät 2005, s. 366. Helsinki 2005. ISBN 952-471-629-1
  2. a b Lampela, Pasi Kirjasampo.fi. Viitattu 6.3.2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.