Pariisi–Tours

(Ohjattu sivulta Paris-Tours)

Pariisi–Tours on yhden päivän mittainen pyöräilykilpailu, joka järjestetään lokakuussa Ranskassa. Varsin tasainen reitti kulkee Pariisin laitamilta Tours'iin seuraillen Chevreusen ja Loire'n laaksoja. Reitin korkein kohta on 200 m:n korkeudessa Gault-du-Perchessä. Kilpailu on tullut tunnetuksi kiriajajien suosikkina, koska kilpailu yleensä päättyy joukkokiriin 3 km:n mittaisella Avenue du Grammontilla. Kilpailu kuuluu UCI Europe Touriin ja on kategorialuokitukseltaan 1.Pro. Vuosina 2005–2007 se kuului UCI ProTour -sarjaan.

Pariisi–Tours
Tiedot
Ajankohta lokakuu
Alue  Ranska
Paikalliset nimet Paris-Tours (ranskaksi)
Laji maantie
Tyyppi yksipäiväinen
Historia
Ensimmäinen 1896
Kilpailuja yht. 116 (2022)
Ensimmäinen voittaja Ranska Eugène Prévost
Eniten voittoja 3 voittoa:
Belgia Gustave Danneels
Ranska Paul Maye
Belgia Guido Reybroeck
Saksa Erik Zabel
Viimeisin voittaja Ranska Arnaud Démare
Vuoden 2016 kilpailu käynnissä

Historia

muokkaa
 
Kilpailijoita ennen lähtöä vuoden 1912 kilpailussa

Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran amatöörikilpailuna vuonna 1896 ja se on yksi vanhimmista pyöräilykilpailuista. Kilpailun järjestäjänä toimi Paris-Velo-lehti. Seuraavan kerran kilpailun järjesti aikakauslehti l'Auto vuonna 1906 ja siitä lähtien se on järjestetty vuosittain. l'Auto muutti kilpailun ammattilaisille tarkoitetuksi. Nykyään kilpailun järjestäjänä toimii Amaury Sport Organisation, joka vastaa myös Ranskan ympäriajon järjestämisestä.

Reitti ja olosuhteet

muokkaa

Kilpailun reitti on muuttunut useasti vuosien saatossa kilpailun kokonaismatkan kuitenkin säilyessä noin 250 km. Varsin aikaisessa vaiheessa kilpailun lähtö siirrettiin pois Pariisista, ensin Versailles'hin ja myöhemmin nykyisen paikkaansa Saint Arnould en Yvelinesiin. Vuosina 19191926 kilpailun reitissä tapahtui suuria muutoksia, joiden tavoitteena oli tehdä kilpailun lopusta vaativampi. Reittiin lisättiin mutka Chinon kaupunkiin, minkä myötä Toursia lähestyttiin mäkisempää maastoa pitkin ja samalla kilpailun kokonaismitta kasvoi 342 kilometriin. Tästä huolimatta kiriajajat jatkoivat kilpailun dominointia ja vuonna 1959 järjestäjät päättivät lisätä loppuun kolme kierrosta, joiden aikana noustiin Aloutte-mäen päälle. Tämäkään ei kuitenkaan auttanut ja vuonna 1965 muutosta yritettiin jälleen. Tällä kertaa kiellettiin ulkopuolisten vaihtajien käyttö ja ajajat pakotettiin käyttämään vain kahta eri vaihdetta. Kilpailun voitti alankomaalainen, ensimmäistä vuottaan kilpaillut Gerben Karstens, joka oli valinnut käyttöönsä välitykset 53×16 ja 53×15. Karstensin keskinopeus 246 km reitillä oli 45,029 km/h, mikä tuohon aikaan oli kilpailun ennätys. Vaihteiden käytön rajoittaminen huomattiin kuitenkin varsin pian toimimattomaksi ratkaisuksi sillä vuoden 1966 kilpailu päättyi lähes vastaavanlaiseen massakiriin kuin vuonna 1964, joten vaihteiden rajoituksista luovuttiin, eikä niitä ole käytetty vuoden 1966 jälkeen.

Vuosina 19741987 reittiin tehtiin jälleen merkittäviä muutoksia, kun kilpailu ajettiin jopa päinvastaiseen suuntaan eli Toursista Pariisiin ja reittiä muutettiin muutenkin vuosittain. Tuohon aikaan kilpailu tunnettiin välillä nimellä Grand Prix d'Automne ja välillä se oli nimetty lähtö- ja maalipaikkoina toimineiden kaupunkien mukaan. Monien mielestä kilpailu menetti luonnettaan näiden vuosien aikana, jolloin kilpailu ajettiin välillä Toursista Versailles'hin (19741975), Bloista Chaville'en (19761977 ja 19791984) Bloista Autodrome de Montiéryyn (1978) ja Créteil'stä Chavilleen (19851987). Vuonna 1988 kilpailu ajettiin alkuperäistä reittiä päinvastaiseen suuntaan. Tuulella on merkittävä vaikutus kilpailussa ja erityisesti lounaanpuoleinen tuuli tekee kilpailusta raskaan. Vuonna 1988 Peter Pieters voitti vastatuuleen ajetun kilpailun vain 34 km/h keskinopeudella, joka oli hitain kilpailun historiassa 57 vuoteen. Toisaalta vuonna 2003 Erik Zabel voitti myötätuuleen ajetun kilpailun 47,550 km/h keskinopeudella, mistä hän sai Ruban Jaune eli "Keltaisen nauhan", joka annetaan korkeimmasta keskinopeudesta pyöräilyn klassikkokilpailussa.

Voittajat

muokkaa

2022   Arnaud Démare
2021   Arnaud Démare
2020   Casper Pedersen
2019   Jelle Wallays
2018   Søren Kragh Andersen
2017   Matteo Trentin
2016   Fernando Gaviria
2015   Matteo Trentin
2014   Jelle Wallays
2013   John Degenkolb
2012   Marco Marcato
2011   Greg Van Avermaet
2010   Óscar Freire
2009   Philippe Gilbert
2008   Philippe Gilbert
2007   Alessandro Petacchi
2006   Frédéric Guesdon
2005   Erik Zabel
2004   Erik Dekker
2003   Erik Zabel
2002   Jakob Piil
2001   Richard Virenque
2000   Andrea Tafi
1999   Marc Wauters
1998   Jacky Durand
1997   Andrei Tchmil
1996   Nicola Minali
1995   Nicola Minali
1994   Erik Zabel
1993   Johan Museeuw
1992   Hendrik Redant
1991   Johan Capiot
1990   Rolf Sørensen
1989   Jelle Nijdam
1988   Peter Pieters
1987   Adri van der Poel
1986   Phil Anderson
1985   Ludo Peeters
1984   Sean Kelly
1983   Ludo Peeters
1982   Jean-Luc Vandenbroucke

1981   Jan Raas
1980   Daniel Willems
1979   Joop Zoetemelk
1978   Jan Raas
1977   Joop Zoetemelk
1976   Ronald Dewitte
1975   Freddy Maertens
1974   Francesco Moser
1973   Rik Van Linden
1972   Noël Van Tyghem
1971   Rik Van Linden
1970   Jürgen Tschan
1969   Herman Van Springel
1968   Guido Reybroeck
1967   Rik Van Looy
1966   Guido Reybroeck
1965   Gerben Karstens
1964   Guido Reybroeck
1963   Jo de Roo
1962   Jo de Roo
1961   Jos Wouters
1960   Jo de Haan
1959   Rik Van Looy
1958   Gilbert Desmet
1957   Fred De Bruyne
1956   Albert Bouvet
1955   Jacques Dupont
1954   Gilbert Scodeller
1953   Jos Schils
1952   Raymond Guegan
1951   Jacques Dupont
1950   André Mahé
1949   Albert Ramon
1948   Louis Caput
1947   Briek Schotte
1946   Briek Schotte
1945   Paul Maye
1944   Lucien Teisseire
1943   Gabriel Gaudin
1942   Paul Maye

1941   Paul Maye
1940 ei järjestetty
1939   Frans Bonduel
1938   Jules Rossi
1937   Gustave Danneels
1936   Gustave Danneels
1935   René Le Grèves
1934   Gustave Danneels
1933   Jules Merviel
1932   Jules Moineau
1931   André Leducq
1930   Jean Marechal
1929   Nicolas Frantz
1928   Denis Verschueren
1927   Henri Suter
1926   Henri Suter
1925   Denis Verschueren
1924   Louis Mottiat
1923   Paul Deman
1922   Henri Pélissier
1921   Francis Pélissier
1920   Eugène Christophe
1919   Hector Tiberghien
1918   Charles Mantelet
1917   Philippe Thys
1915–1916 ei järjestetty
1914   Oscar Egg
1913   Charles Crupelandt
1912   Louis Heusghem
1911   Octave Lapize
1910   François Faber
1909   François Faber
1908   Omer Beaugendre
1907   Georges Passerieu
1906   Lucien Petit-Breton
1902–1905 ei järjestetty
1901   Jean Fischer
1897–1900 ei järjestetty
1896   Eugène Prévost

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Paris-Tours