Paranthropus boisei

Paranthropus boisei
	Plioseeni - Pleistoseeni
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Nisäkkäät Mammalia
Lahko:	Kädelliset Primates
Heimo:	Isot ihmisapinat Hominidae
Alaheimo:	Homininae
Tribus:	Hominini
Alatribus:	Hominina
Suku:	Paranthropus
Laji:	boisei
Kaksiosainen nimi
	Paranthropus boisei ; Leakey, 1959
Katso myös
	Paranthropus boisei Wikispeciesissä; Paranthropus boisei Commonsissa
	Infobox OKNimi-testi OK

Paranthropus boisei (aikaisemmin Zinjanthropus boisei ja Australopithecus boisei) eli vankka-apinaihminen oli varhainen homini, jota on kuvailtu suurimmaksi lajiksi Paranthropus-suvussa. Laji eli 2,6–1,2 miljoonaa vuotta sitten plioseeni- ja pleistoseenikausien aikana Itä-Afrikassa.

Löydöt

Antropologi Mary Leakey löysi ensimmäiset todisteet lajista vuonna 1959 Tansaniasta. Kallo lempinimeltään ”Nutcracker Man” on noin 1,75 miljoonaa vuotta vanha^[1] ja siinä on luonteenomaisia piirteitä Australopithecus-suvusta^lähde?. Mary ja hänen aviomiehensä Louis Leakey nimesivät lajin Zinjanthropus boiseiksi, joka juontuu tutkijaryhmän rahoittajan, Charles Boisen, nimestä.^[1] P. Boisei näytti olevan todellinen aarre, varsinkin kun tutkijaryhmän poika, Richard Leakey arveli sen olevan ensimmäinen laji, joka käytti alkeellisia kivityökaluja. Toinen kallo löydettiin Turkana-järven lähettyviltä vuonna 1969.^lähde?

Vuonna 1993 Etiopiasta löydettiin lajin suurin kallo, joka ajoitettiin 1,4 miljoonaa vuotta vanhaksi. Löytö on ainut Itä-Afrikan ulkopuolelta.^lähde?

Muoto-oppi ja lajin sijoitus

Lajin aivotilavuus oli vain 500–550 kuutiosenttimetriä, joka ei ole juurikaan isompi kuin lajien Australopithecus afarensis tai A. africanus vastaava. Kallo oli ominaisuuksiltaan kehittynyt tehokkaaseen pureskeluun ja siinä on yhtäläisyyksiä nykyisten gorillojen kanssa. P. boisei asui kuivassa savanni- ja metsämaalla. Miespuoliset yksilöt painoivat 68 kilogrammaa ja seisoessaan ne olivat 1,3 metriä pitkiä. Naispuoliset yksilöt painoivat 45 kiloa ja olivat 1,05 metriä pitkiä. Uros- ja naaraspuolen erot koossa olivat erittäin suuria. Lajin takahampaat olivat noin neljä kertaa isommat kuin nykyihmisen ja olivat selvästi soveltuvia pureksimaan juureksia, pähkinöitä ja lehtiä heinikosta.^lähde?

Suoria todisteita siitä, että laji olisi käyttänyt kivityökaluja, ei ole löydetty^[1]. Homo habilis on edelleen ensimmäinen laji, joka todistetusti on käyttänyt työkaluja. Aiemmin Richard Leakey uskoi lajin olleen välitön ihmissuvun edeltäjä, mutta nykytutkimus asettaa sen omaan sukulinjaansa eroon ihmisten kehityslinjasta. Nykytutkimuksen valossa lajin ei uskota olleen ilmiömäisen älykäs verrattuna nykyaikaisempiin ihmisapinoihin.^lähde?

Lähteet

↑ ^a ^b ^c Valste, Juha: Ihmislajin synty, s. 140–147. Helsinki: SKS, 2012. ISBN 978-952-222-332-6.

Aiheesta muualla

Kreger, C. David: Australopithecus boisei. ArchaeologyInfo.com. Arkistoitu 16.5.2011. Viitattu 27.10.2021. (englanniksi)
Human Ancestors Hall: Paranthropus boisei. Human Evolution at the Smithsonian Institution. Arkistoitu 4.9.2007. Viitattu 27.10.2021. (englanniksi)
Kaaro, Jani: Tutkijat: Ihmisen varhainen sukulainen söi heinää. Helsingin Sanomat. 3.5.2011. Arkistoitu 6.5.2011. Viitattu 27.10.2021.

Ihmisen evoluutio

Australopithecinet

Sahelanthropus tchadensis – Orrorin tugenensis Ardipithecus: A. kadabba – A. ramidus Australopithecus: A. afarensis – A. africanus – A. anamensis – A. bahrelghazali – A. garhi – A. sediba Paranthropus: P. aethiopicus – P. boisei – P. robustus

Ihmislajit

Kenyanthropus platyops Homo: H. antecessor – H. habilis – H. rudolfensis – H. rhodesiensis – H. cepranensis – H. georgicus – H. erectus – H. ergaster – H. heidelbergensis – H. neanderthalensis – H. floresiensis – H. sapiens idaltu – H. sapiens sapiens

Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[:0-1] Valste, Juha: Ihmislajin synty, s. 140–147. Helsinki: SKS, 2012. ISBN 978-952-222-332-6.

[1]