Pamfilos Amfipolislainen

Pamfilos Amfipolislainen (m.kreik. Πάμφιλος ὁ Ἀμφιπολίτης, Pampfilos ho Amfipolitēs, lat. Pamphilus Amphipolitanus; toimi n. 390350 eaa.) oli antiikin kreikkalainen taidemaalari, joka oli kotoisin Amfipoliista. Häntä pidettiin yhtenä aikansa merkittävimmistä taidemaalareista.[1]

Pamfilos Amfipolislainen
Πάμφιλος ὁ Ἀμφιπολίτης
Henkilötiedot
Syntynyt400-luku eaa.
Amfipolis
Kuollut300-luku eaa.
Ammatti taidemaalari

Elämä

muokkaa

Pamfilos oli sikyonlaisen koulukunnan perustajan Eupompoksen oppilas. Myöhemmin Pamfiloksella itsellään oli suurempi vaikutus samassa koulukunnassa.[1][2][3] Pamfilos sijoitetaan olympiadien 97. ja 107. välille eli noin vuosiin 390–350 eaa. Quintilianuksen mukaan hänen toimintansa paras aika sijoittuu Filippos II:n hallituskaudelle. Plinius vanhempi sijoitti hänet välittömästi ennen Ekhionia ja Therimakhosta, jotka toimivat 107. olympiadin aikaan eli vuonna 352 eaa.[1][2][4]

Taiteenalansa opettajana Pamfilos oli yksi aikansa merkittävimmistä. Pliniuksen mukaan hän oli ensimmäinen taiteilija, jolla oli kattavat tiedot kaikilta tieteenaloilta, erityisesti aritmetiikasta ja geometriasta, joita ilman hänen mukaansa taidetta ei voitu viedä täydellisyyteensä. Niin opetukseen kuuluivat kaikki tieteenalat, jotka saattoivat olla vaikuttamassa täydellisten taiteilijoiden kouluttamiseen. Opetus kesti kymmenen vuotta ja maksoi kokonaisen talentin. Kyseisen summan maksoivat hänen opetuksestaan ainakin Apelles ja Melanthios.[1][2]

Pamfiloksen koulu oli merkittävä myös siinä, kuinka suuren merkityksen se laittoi tarkkuudelle piirtämisessä. Plinius kertoo, että Pamfiloksen vaikutuksesta vapaiden poikien taidekoulutuksessa asetettiin etusija piirtämiselle, ensin Sikyonissa ja sitten muuallakin Kreikassa. Tämä kertoo siitä, mikä näkemys Pamfiloksella oli taidekasvatuksen ja muun koulutuksen välisestä suhteesta: aivan samalla tavalla kun laaja opiskelu oli välttämätöntä hyvälle taiteilijalle, samoin hyväksi kansalaiseksi tuleminen vaati ainakin jonkinlaista käytännöllistä tietoa taiteesta.[1][2]

Apelleen ja Melanthioksen lisäksi Pamfiloksen oppilaisiin kuului myös Pausias, jota hän opetti enkaustiikassa eli vahamaalauksessa.[1]

Teokset

muokkaa

Pamfiloksen omista teoksista on vain vähäisiä mainintoja. Plinius mainitsee niistä vain neljä, jotka olivat: perheryhmä; taistelu Fleiuksessa; ateenalaisten voitto; sekä Odysseus lautallaan.[1][2] Mainitun taistelun Fleiuksessa täytyy sijoittua vuosien 372 ja 364 eaa. välille. Ei tiedetä, mistä ateenalaisten saavuttamasta voitosta oli kyse; se saattoi olla Khabriaan Naksoksessa saavuttama voitto vuonna 376 eaa.[1]

Aristofaneen komediassa Rikkaus olevan maininnan perusteella on todennäköistä, vaikkakin kaikkea muuta kuin varmaa, että tähän luetteloon voidaan liittää maalaus, joka esitti herakleideja turvananojina Ateenassa.[1][5] Osa Aristofaneen skoliasteista tulkitsi kyseisessä kohdassa mainitun Pamfiloksen tragediakirjailijaksi, mutta tämän nimistä tragediakirjailijaa ei tunnettu näytelmäluetteloista. Suurin osa skoliasteista katsoi, että viittaus liittyi Pamfiloksen tekemään maalaukseen. Eräs skoliasti tosin piti maalarina Apollodorosta sillä perusteella, että Pamfilos oli Aristofanesta nuorempi. Koska Aristofanes viittaa usein aikansa uutuuksiin, on kuitenkin mahdollista, että Pamfilos oli käynyt Ateenassa nuorena ja maalannut tuolloin teoksensa ateenalaisille. Rikkaus-komedian toisen version esitys oli vuonna 388 eaa.[1]

Nykytutkijat ovat yrittäneet selvittää, mikä merkitys aritmetiikalla ja geometrialla tarkkaan ottaen oli Pamfiloksen taiteessa. Oletetaan, että kyse oli ennen kaikkea mittasuhteista. Toiseksi ne saattoivat liittyä ruumiin asentojen ja liikkeen esittämiseen, missä tarvitaan kulmia ja kaaria. On mahdollista, että Vitruviuksen teoksessaan Arkkitehtuurista esittämät periaatteet, jotka olivat peräisin kreikkalaisten taiteilijoiden teoksista, palautuvat ainakin osaksi Pamfilokseen.[1][6] Quintilianus sanoo, että Pamfilos ja hänen oppilaansa Melanthios ohittivat muut taidemaalarit piirteessä, josta hän käyttää nimitystä ratio, ja jolla tarkoitetaan oletettavasti juuri mittasuhteiden esittämistä.[1][4]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f g h i j k l Smith, William: ”Pamphilus (7)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. a b c d e Plinius vanhempi: Historia naturalis 35.10 s. 36.7–8, 11 s. 40.
  3. Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Aratos 13.
  4. a b Quintilianus: Puhujan kasvatus 12.10.
  5. Aristofanes: Rikkaus 382–385.
  6. Vitruvius: Arkkitehtuurista (De architectura) 3.1.