Palkkisilta

siltatyyppi, jossa kantavana vaakarakenteena ovat pituussuuntaiset palkit ja näiden päällä varsinainen pintarakenne

Palkkisilta on silta, jossa kantavana vaakarakenteena ovat pituussuuntaiset palkit (puuta, teräsbetonia, terästä) ja näiden päällä varsinainen pintarakenne. Lyhyen sillan palkit voivat olla umpinaisia, mutta pitkiin siltoihin käytetään kotelopalkkeja, jolloin niitä sanotaan kotelopalkkisilloiksi.[1] Palkit kannatetaan päistään päätymuureilla ja mahdollisesti väliltä pilareilla tai silta-arkuilla.

Martinsilta Turussa on palkkisilta

Palkkisillat yleistyivät 1960-luvulta alkaen, jota ennen oli rakennettu riippusiltoja. Liittopalkkisiltaan käytetään toisiinsa kiinnitetyistä teräs- ja betonirakenteita, jossa yhdistyvät betonin puristuslujuus ja teräksen vetolujuus. Suomessa on rakennettu paljon myös langerpalkkisiltoja. Niiden kantava rakenne koostuu teräspalkista, jonka yläpuolelle on kiinnitetty kaari.[1]

Suomen neljänneksi pisin silta on Puumalassa sijaitseva Puumalansalmen silta, joka on 781 metrin mittainen palkkisilta. Sen pääjänteen pituus on 140 metriä. Kotelopalkkisilta Lapinlahden silta Helsingissä on 599 metrin pituinen.[1]

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa