Pakankylän kartano (ruots. Backby) on entinen ratsutila Espoossa. Pakankylän eli Backbyn kartano on yksi kolmesta Bodominjärven ympärille syntyneestä historiallisesta kartanosta. Kokonaisuuteen kuuluvat myös Oittaan ja Bodomin kartanot.[1]

Tilan päärakennus sai nykyisen ulkoasunsa, muun muassa sisäänkäynnin pylväikön, 1930-luvun laajoissa korjauksissa.

Tila on ollut Maatalouskoneiden Tutkimussäätiön koetilana, ja vuonna 1976-1978 se siirtyi tehtailija Asser Uusi-Jaakkolan omistukseen.[2][3]

Päärakennuksen omistaja oli vuoteen 2018 asti Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiö,[4][5] ja siinä toimii Kaisankoti. Nykyinen nimi on Backbyn Kartano.[6] Alueella olevassa harmaakivinavetassa on 1979 lähtien toiminut Espoon Automuseo.[3]

Historia muokkaa

Ratsutilan historia juontuu 1600-luvulle jolloin jo edellisen vuosisadan puolella olemassa olleet neljä tilaa yhdistettiin. Kantatilan ensimmäinen tunnettu omistaja on 1540-luvulla Erik Michelsson.

Vuodesta 1757 tilan omistaja oli kihlakunnan kirjuri Anders Kurtèn, ja silloin arvellaan rakennetun päärakennuksen vanhimmat osat. Kartano oli nykyisellä paikallaan ainakin jo 1860-luvulla.

Vuodesta 1918 sen omisti insinööri, liikemies Ernst Felix von Freymann, jonka isä Otto oli Venäjän kansalainen ja siten itsekin Venäjän kansalaisena Ernst olisi vuonna 1944 joutunut luovutetuksi Neuvostoliittoon, joten perhe pakeni Saksaan 1945.[7] Arkkitehti Jarl Eklund on suunnitellut päärakennuksen nykyisen ulkonäön. Muutostyöt tehtiin vuosina 1937–1938.[8] Freymannin puoliso oli itävaltalaissyntyinen Tolkien-kääntäjä Ebba-Margareta von Freymann.[9] Heidän poikansa Kaarlo ja tyttärensä Thelma vierailivat kartanossa vielä vuosina 2012-2015.

Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiö osti päärakennuksen ja kuusi hehtaaria maata vuonna 1957 tarkoituksena siirtää naisten lepokoti siihen Kauniaisista. Toiminta alkoi uusissa tiloissa 1958, ja sitä kutsuttiin kartanohotelliksi ja myöhemmin hyvinvointikartanoksi.[8] Vuonna 2018 omistajaksi tuli Backby Kalliomaa Oy ja nimi vaihtui 2019 Backbyn Kartanoksi.[6]

Lähteet muokkaa

  1. Espoon kaupungin omistuksessa monia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia - esittelyssä Oittaan kartano espoo.fi. Arkistoitu 25.1.2020. Viitattu 25.1.2020.
  2. Facta 2001, WSOY 1985, 12. osa, palsta 466
  3. a b Historia – Espoon Automuseo espoonautomuseo.com. Arkistoitu 25.1.2020. Viitattu 25.1.2020.
  4. WSOY Iso tietosanakirja 7, s. 118, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4
  5. Ilona Tyystjärvi: MedOne-miljonääri osti Kaisankodin – nyt "lähes konkurssikypsää" hyvinvointikartanoa odottaa imagonkohotus Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 25.1.2020.
  6. a b Klaus Nurmi: Vuosia väännetty hoiva-asumisen hanke jäihin Espoossa – Kaisankodin ostanut sijoittajalääkäri haluaa sen sijaan saada perinteikkään kartanon kukoistamaan Länsiväylä. Viitattu 25.1.2020.
  7. ”Miksi lähdettiin Pakankylän kartanosta - Historia - Hyvinvointikartano Kaisankoti Espoossa”. fi-FI
  8. a b Kaisankodin historia (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. Literaturatlas.de (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.