Päivän Sanomat

Päivän Sanomat oli vuosina 1957–1972 ilmestynyt SDP:n opposition ja myöhemmin TPSL:n pää-äänenkannattaja. Vasemmistolaisen lehden ensimmäinen päätoimittaja oli kirjailija Matti Kurjensaari 1957–1959. Kurjensaaren jälkeen päätoimittajana toimi Eero Santala aina lehden lopettamiseen asti.[1][2]

Päivän Sanomat
Lyhenne PS
Lehtityyppi sanomalehti
Julkaisija Kustannus Oy Päivän Sanomat
Perustettu 1957
Lakkautettu 1972
Sitoutuneisuus TPSL
Kotikunta Helsinki
Ilmestymistiheys 4 kertaa viikossa (1957)
7 kertaa viikossa (1958)
6 kertaa viikossa (1959)
Kieli suomi

HistoriaMuokkaa

Lehden perustamisessa oli mukana SAK[3], joka rahoitti[4] Aarre Simosen perustamaa lehteä.[5]

Päivän Sanomia julkaisi SDP:n opposition elokuussa 1957 perustama Kustannusosakeyhtiö Päivän Sanomat. Lehti ilmestyi vuoden 1957 aikana neljä kertaa viikossa ja vuoden 1958 alusta lähtien viikon jokaisena päivänä. Vuoden 1958 lopulla lehden levikki oli noussut 23 000:een, mikä lähenteli silloisia Suomen Sosialidemokraatin levikkilukuja.[6] Helmikuussa 1959 Kustannusosakeyhtiö Päivän Sanomien suurimmaksi osakkaaksi tuli rekisteröimätön yhdistys Kansanvaltaisen Yhteiskunnan Tuki.[7] Lehti painettiin Yhteistyön kirjapainossa helmikuusta 1959 alkaen. Päivän Sanomat ilmestyi tuolloin kuudesti viikossa kahdeksansivuisena.[8] Myöhemmin lehti painettiin Kirjapaino Kursiivissa.[9]

SDP:n eheytysneuvotteluissa 1960-luvun alkupuolella Päivän Sanomat oli jatkuvasti keskeinen kiistelyn kohde. SDP:n neuvottelijat asettivat aina yhdeksi sovinnon ensimmäisistä ehdoista Päivän Sanomien lakkauttamisen, kun taas TPSL:n taholta lehteä pidettiin vain yhtenä osana kokonaiseheytyksestä.[9]

Päivän Sanomat julkaisi Maaliskuun 25. päivänä 1972 artikkelin "Suomen äärioikeisto hakee ohjeensa Washingtonista" jonka aikomuksena oli Georg C. Ehrnroothin mustamaalaaminen.[10] Artikkelin yhteydessä julkaistiin valokopio kirjeestä jonka Ehrnrooth oli lähettänyt yhdysvaltalaiselle kongressiedustajalle, Edward J. Derwinskille. Asiasta tehtiin rikosilmoitus ja se eteni oikeuteen ja Päivän Sanomien päätoimittaja Eero Santala ja jutun kirjoittanut toimittaja saivat sakot. Suojelupoliisi arveli salaiseksi luokitellussa muistiossa, että kirjeiden anastaminen ja julkaisu lehdessä oli KGB:n tarkkaan harkittu hyökkays Ehrnroothia vastaan.[1][11]

Päivän Sanomat lakkasi ilmestymästä vuoden 1972 lopulla, ja sen seuraajaksi perustettiin vuoden 1973 alussa Päivän Uutiset, joka ilmestyi vuoteen 1975 saakka. Kustannusosakeyhtiö Päivän Sanomien omaisuus siirtyi Kirjapaino Kursiivin omistukseen helmikuussa 1973.[12]

LähteetMuokkaa

Tämä lehtiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.