Pähkinänsärkijä (esine)

Tämä artikkeli kertoo esineestä. Sanan muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulta.

Pähkinänsärkijä on käsikäyttöinen työkalu, jonka avulla murretaan pähkinän kuori. Pähkinänsärkijä voi olla muodoltaan ihmismäinen nukke, jonka suu toimii varsinaisena särkijänä.

Pähkinänsärkijä.
Koristeellinen saksalainen pähkinänsärkijänukke.

Kaikkien pähkinöiden avaamiseen ei välttämättä tarvita pähkinänsärkijää. Esimerkiksi saksanpähkinöiden kuoret on mahdollista murtaa myös paljain käsin ja pistaasipähkinöiden kuoret saa avattua käsin sekä toisia kuoria apuna käyttämällä.[1][2]

PähkinänsärkijänuketMuokkaa

Sotilashahmoiset pähkinänsärkijänuket ovat lähtöisin Erzgebirgen vuoristoalueelta itäisestä Saksasta, jossa paikalliset käsityöläset alkoivat valmistaa niitä 1600-luvun lopussa. Niiden teollinen valmistus alkoi 1870-luvulla, ja niitä alettiin viedä Saksasta muihinkin Euroopan maihin.[3] Wilhelm Füchtner valmisti ensimmäisen nykyisen kaltaisenselvennä puisen koristeellisen ”pähkinänpurijan” vuoden 1870 tienoilla Seiffenin kaupungissa. Pähkinänsärkijä symboloi esivaltaa, jonka edustajat ovat kautta aikojen saaneet monta kovaa pähkinää purtavakseen. Sen vuoksi pähkinänsärkijöiden hahmot ovat esittäneet yleensä kuninkaallisia ja sotilaita.[4]

Nykyään valmistetaan paljon myös pelkästään koristeiksi tai leluiksi tarkoitettuja pähkinänsärkijänukkeja, joilla ei voi särkeä pähkinöitä.[5]

Pähkinänsärkijä kirjallisuudessaMuokkaa

Pähkinänsärkijöistä on mainintoja eurooppalaisessa kirjallisuudessa 1300-luvulta alkaen. Pähkinänsärkijä mainitaan esimerkiksi Canterburyn tarinoissa.[3] Kirjailija E. T. A. Hoffmann kirjoitti vuonna 1816 sadun Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas (Nussknacker und Mausekönig), joka teki pähkinänsärkijänukesta tunnetun hahmon. Sadun pohjalta Pjotr Tšaikovski sävelsi baletin Pähkinänsärkijä.[4] Hoffmannin sadun ja Tšaikovskin baletin ansiosta pähkinänsärkijänuket yhdistetään nykyään usein jouluun, ja ne ovat esimerkiksi Yhdysvalloissa suosittuja joulukoristeita.[3]

Tohtori Heinrich Hoffmannin 1800-luvun puolivälissä kirjoittamassa kuvakirjassa Kuningas Pähkinänrouhija ja köyhä Reino (König Nussknacker und der arme Reinhold) kirjan tapahtumat sijoittuvat joulun aikaan. Kirjassa kerrotaan köyhästä ja sairaasta pojasta, jonka pähkinänsärkijä johdattaa unessa halki leikkikalumaailman. Kun poika herää aamulla, niin hän löytää unessa näkemänsä lelut joulukuusen alta ja paranee. Tämä tarina yhdisti ensimmäisen kerran pähkinänsärkijän nimenomaan joulun aikaan.[4]

MuseotMuokkaa

Euroopan ensimmäinen pähkinänsärkijämuseo sijaitsee Neuhausenissa Saksissa. Siellä on näytteillä 2 300 erilaista pähkinänsärkijää.[4]

Yhdysvalloissa on pähkinänsärkijämuseo Leavenworthissa Washingtonin osavaltiossa.


LähteetMuokkaa

  1. Yllätä ystäväsi – näin avaat pähkinät paljain käsin Herkkusuut 11.2.2018. Viitattu 2.7.2021.
  2. Pähkinänsärkijää ei tarvita – näin avaat pähkinät käsin MTV Uutiset 15.12.2014. Viitattu 2.7.2021.
  3. a b c Noreen Malone: In a Nutshell (englanniksi) Slate 16.12.2010. Viitattu 3.7.2021.
  4. a b c d Ystävyyskaupunki Chemnitz ja Saksin Erzgebirge-vuoriston jouluperinteet. Stadt Chemnitz, Die Oberbürgermeisterin/Bürgermeisteramt, 2010, s. 5-6.
  5. Mary Beth Albright: Why Fancy Nutcrackers Don’t Actually Crack Nuts (englanniksi) National Geographic 8.12.2014. Viitattu 3.7.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa