Kuparisorsa
Kuparisorsa (Oxyura jamaicensis) on alun perin pohjoisamerikkalainen lintulaji, jota nykyisin elää vieraslajina myös Euroopassa.
| Kuparisorsa | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Sorsalinnut Anseriformes |
| Heimo: | Sorsat Anatidae |
| Suku: | Kuparisorsat Oxyura |
| Laji: | jamaicensis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Oxyura jamaicensis |
|
 |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Aikuisen koiraan vartalo on ruosteenruskea, ja pää on musta valkeaa poskea ja sinistä nokkaa lukuun ottamatta. Naaras on harmaankirjava. Pyrstö on pitempi kuin muilla pienillä sorsilla, ja törröttää usein pystyssä linnun uidessa. Pituus 35–43 cm, siipien kärkiväli 53–62 cm, paino 310–795 g.
Levinneisyys muokkaa
Alun perin Pohjois-Amerikan länsirannikko Brittiläisestä Kolumbiasta Kaliforniaan ja New Mexicoon, mutta tarhakarkulaisista on muodostunut pysyvä kanta moniin Euroopan maihin. Suomessa näistä kannoista lähtöisin olevia lintuja tavataan lähes vuosittain. On nykyään Euroopassa systemaattisen hävityskampanjan kohteena, koska vieraslajina hybridisoituu alueella alkuperäisen valkopääsorsan (Oxyura leucocephala) kanssa ja syrjäyttää sen pesimäpaikoiltaan.
Elinympäristö muokkaa
Pesii järvillä tiheän kasvillisuuden joukossa, ja kotijärven jäätyessä muuttaa merenrannalle. Kuparisorsat pysyttelevät vedessä suurimman osan ajasta.
Lisääntyminen muokkaa
Kuparisorsa munii 6–10 munaa ja hautoo niitä 25 vuorokautta.
Ravinto muokkaa
Vesikasvien juuria ja siemeniä, vesihyönteisiä ja muita selkärangattomia.
Lähteet muokkaa
- ↑ BirdLife International: Oxyura jamaicensis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.3. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.2.2015. (englanniksi)