Avaa päävalikko

Karl Adolf Oskar Relander (12. tammikuuta 1863 Sortavala19. syyskuuta 1930 Helsinki) oli suomalainen pedagogi ja kansanrunouden tutkija. Hän oli poliittisista syistä karkotettuna Siperiaan 1916–1917.

Sisällysluettelo

HenkilöhistoriaMuokkaa

Relanderin vanhemmat olivat apteekkari Erik Oskar Relander ja Rosa Hällström. Relander valmistui filosofian kandidaatiksi 1888 ja lisensiaatiksi 1894 ja opiskeli sen jälkeen Berliinin yliopistossa 1889–1890 ja 1891–1892. Hän teki opintomatkan Saksaan, Tanskaan, Hollantiin ja Sveitsiin 1905–1910. Opintojen päätyttyä Relander oli nykyisen Suomen Kuvalehden edeltäjän päätoimittaja vuonna 1894. Ollessaan Jyväskylän seminaarin suomen kielen lehtorina 1897–1905 hän toimi muutamia vuosia Jyväskylän kunnallispolitiikassa valtuuston jäsenenä ja puheenjohtajana. Parin vuoden kansakouluntarkastajan viran hoidon jälkeen Relander teki pitkän uran Sortavalan seminaarin johtajana 1908–1928. [1]

Jo kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov ajoi Sortavalan seminaarin muuttamista venäjänkieliseksi ja siirtämistä Haminaan. Sama hanke nousi myöhemmin uudestaan esiin ja Relander laati ja allekirjoitti sitä vastustavan kirjelmän. Siirtohanke peruttiinkin. Hänen poikansa Ilmari Relander lähti Saksaan jääkärikoulutukseen ja kun hän palasi kotimaahan, häneltä löytyi räjähteitä. Myös isää Oskar Relanderia pidettiin saksalaismielisenä ja hänet karkotettiin marraskuussa 1916 Siperiaan, josta hän palasi seuraavana vuonna ja sai sankarin vastaanoton.[2]

K. A. O. Relanderin puoliso oli Bertha o.s. Wiiger t. Wüger[3]. Heidän pojistaan Ilmari Relander oli jääkärieversti[4] ja Tauno Relander oli lääkintöneuvos[5] ja Relanderin sukua selvittänyt sukututkija.

TeoksiaMuokkaa

  • Erimielisyydestä. Kansanvalistus–seuran toimituksia 84. Kansanvalistusseura, Helsinki 1893
  • Kuvakielestä vanhemmassa suomalaisessa lyyrillisessä kansanrunoudessa, väitöskirja. Suomalainen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1894
  • Karjalan kuvia : kuvat I. Backmanin valokuvien mukaan. Weilin & Göös 1893
  • Ludvig Anzengruberin elämäkerta. Helsinki 1895
  • Etelä–Afrikka ja sen tasavallat. Gummerus 1900
  • Pohjois– ja Itäkarjala. Suomen maakunnat 2. Kansanvalistusseura, Helsinki 1904
  • Lasten puutarhahommat. WSOY 1905
  • Puutarhakirja kansakouluja varten. WSOY 1905, 2. painos 1909, 3. painos 1914, 4. painos 1919
  • Sissisotien ajoilta. Otava 1907
  • Kertomus seminaarien puutarhanhoidosta sekä toivomuksia miten puutarhanhoito seminaareissa olisi järjestettävä : koulutoimen ylihallituksen määräyksestä kesällä 1909 tehtyjen tarkastusten johdolla K. A. O. Relander. Suomen senaatti, Helsinki 1912
  • O. A. Hainari : muistelmia. Kansanvalistusseuran toimituksia 175. Kansanvalistusseura, Helsinki 1917
  • Vankilasta ja Siperiasta. Otava 1918 (Teos e-kirjana Projekti Lönnrotissa)
  • Alku–Kantelettaren korjaukset ja lisäykset : Elias Lönnrotin käsikirjoituksen mukaan painosta julk. O. Relander. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1929

SuomennoksiaMuokkaa

LähteetMuokkaa

Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Kuka kukin oli: R (relander, karl adolf oskar)
  • Teokset Fennica-tietokannasta

ViitteetMuokkaa

  1. K. A. O. Relander. Opettajain lehti : kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti, 24.01.1913, nro 4, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 29.11.2017.
  2. Sari Eskelinen: Sortavalan seminaari viranomaisten silmätikkuna. Ostiensis. 2/2005. Joensuu: Joensuun yliopisto. Viitattu 25.4.2009.
  3. Aikalaiskirja 1920 s. 376, 377. Helsinki: Otava 1920. (tässä lähteessä Wüger)
  4. Oskar Relander rajaseudun runokylissä, Viikko Pohjois-Karjala 1.7.2015
  5. Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 528-529. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.

Aiheesta muuallaMuokkaa