Onerva Mäki

Onerva Mäki (o.s. Nummelin, s. 16. joulukuuta 1926) toimi erityispedagogiikan lehtorina erikoisalanaan cp-, kuulo- ja näkövammaisuus vuosina 1962–1990.[1][2]

Onerva Mäki
Henkilötiedot
Syntynyt16.12.1926
Ahlainen, Suomi
Kansalaisuus suomi
Koulutus ja ura
Opinnot

1939-1947 Porin Suomalainen Yhteislyseo

1950 Helsingin v.a. Opettajakorkeakoulu

Lapsuus ja nuoruus

muokkaa

Onerva Nummelin syntyi 1926 kauppiasperheen esikoiseksi. Hän kävi lukiota Porin Suomalaisessa yhteislyseossa. Sota kuitenkin keskeytti lukio-opinnot. [2][3] Sodan aikana hän jäi pikkusiskonsa kanssa orvoiksi äidin kuoltua. Onerva onnistui hankkimaan itselleen ja sisarelleen kasvattiäidin. [3] Sodan aikana Onerva toimi pikkulottana ja leikkaussaliavustajana. Hän valmistui ylioppilaaksi sodan jälkeen 1947. [2]

Opinnot ja ura

muokkaa

Mäki perehtyi ASLA-stipendillä vuonna 1955 Yhdysvalloissa CP-vammaisten koulutukseen ja puheopetukseen. Suomeen palattuaan hän perusti Suomen ensimmäisen CP-luokan Helsingin raajarikkoisten kouluun ja toimi koulussa cp-vammaisten puheopettajana vuoteen 1962. Vuonna 1964 hän muutti Jyväskylään ja käynnisti kasvatusopillisessa korkeakoulussa logopedisen klinikan. Siihen kuuluvaa lehtoraattia Mäki hoiti vuoteen 1969.

Kuulo-ja näkövammaisten opettajakoulutus siirtyi Kouluhallitukselta Jyväskylän yliopistoon erityispedagogiikan laitokselle. Onerva Mäki nimitettiin vuonna 1971 aistivammaispedagogiikan yp. lehtorin virkaan. Tehtävänä oli vastata kuulo- ja näkövammaisten lasten erityisopettajankoulutuksesta. 1980-luvulla hän aloitti suomalaisen erityispedagogiikan viennin kehitysmaihin. Afrikkalaisia opettajia alettiin kouluttaa erityisopettajiksi Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan laitoksessa. STAFRICA-projektissa koulutettiin 3 vuoden aikana 54 erityisopettajaa viidestä Afrikan maasta. Kehitysyhteistyö laajeni myös muihin Afrikan maihin. Useat afrikkalaiset opiskelijat jatkoivat Jyväskylän yliopistossa tohtoritutkintoon.

Onerva Mäki oli naimisissa erityispedagogiikan ensimmäisen professorin, Niilo Mäen, kanssa. He menivät naimisiin 1959. [3] Perhe kasvoi 1967 kasvattilapsella Petrillä, joka myöhemmin adoptoitiin perheeseen. Niilo Mäen kuoleman jälkeen 1968 Onerva Mäestä tuli lapsen yksinhuoltaja. [2]

Niilo Mäki säätiö

muokkaa

Vuonna 1990 perustettiin Niilo Mäki Säätiö, jonka perustajajäseninä olivat professorit Heikki Lyytinen ja Timo Ahonen sekä Onerva Mäki.[2] Hänen työnsä on jatkunut Niilo Mäki Instituutin kehitysyhteistyöhankkeiden parissa ja laajentunut myös Chileen ja Baltiaan.

Vuonna 2021 95-vuotias Onerva Mäki toimi yhä Niilo Mäki Instituutin hallintoneuvoston jäsenenä ja hallituksen varajäsenenä. [2]

Huomionosoitukset

muokkaa

Mäki sai vuonna 2000 kasvatustieteen kunniatohtorin arvon.[4] Marraskuussa 2009 hänelle myönnettiin Unescon Jan Amos Comenius -palkinto. Mäki oli ensimmäinen suomalainen tämän palkinnon saaja.[1]

Jyväskylässä toimiva valtion erityiskoulu on nimeltään Valteri-koulu Onerva.[5]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Onerva Mäelle Comenius-palkinto Opettaja eLehti. 9.1.2009. OAJ. Arkistoitu 10.1.2014. Viitattu 10.1.2014.
  2. a b c d e f Onerva Mäki - Erilaisten asialla • Niilo Mäki Instituutti Niilo Mäki Instituutti. Viitattu 11.4.2025.
  3. a b c Sattumaa – vai sittenkin kutsumusta CP-Liitto. Viitattu 11.4.2025.
  4. Liukkonen-Järvinen, Terhi & Luotojoki, Tiia: Onerva Mäki, erityislasten puolestapuhuja (pdf) 2007. Web Archive: Niilo Mäki Instituutti. Arkistoitu 10.1.2014. Viitattu 28.10.2021.
  5. Onerva Mäki Web Archive: Onerva Mäen koulu. Arkistoitu 16.11.2016. Viitattu 28.10.2021.

Aiheesta muualla

muokkaa