Olof Rudbeck (nuorempi)
Olaus Rudbeck nuorempi (15. maaliskuuta 1660 – 23. maaliskuuta 1740[1]) oli ruotsalainen lääkäri, kasvi-, lintu- ja kielitieteilijä, Olof Rudbeck vanhemman poika, joka seurasi isäänsä Uppsalan yliopiston lääketieteen professorina. Hän väitteli tohtoriksi Utrechtissa vuonna 1690. Vuonna 1695 hän matkusti Lappiin kuninkaan asettaman tutkimusryhmän jäsenenä, jonka tehtävänä oli tutkia luontoa ja varsinkin vuoristoja. Palatessaan hänellä oli mukanaan kauniisti väritetty kokoelma lintujen, kukkien ja maiseman kuvia, joista hänet parhaiten muistetaankin.
1700-luvun alussa Rudbeck lopetti luonnontutkimuksen ja ryhtyi sen sijaan tutkimaan kieliä. Hän yritti selvittää, ovatko saamelaiskielet sukua heprealle.[1]
Hänen sekä postuumisti että myös hänen isänsä saavutusten kunnioittamiseksi kuningatar Ulrika Eleonora aateloi hänet vuonna 1719, ja hänestä polveutuu ruotsalainen Rudbeck-aatelissuku (nro 1637). [2] Rudbeckin oppilas, kasvitieteilijä Carl von Linné, antoi hänen ja hänen isänsä kunniaksi päivänhattujen kasvisuvulle tieteellisen nimen Rudbeckia.
Julkaisuja muokkaa
- Laponia illustrata I, 1701
- Fasciculus vocum lapo-hebraicum, 1703
- Lexicon harmonicum, 1716 (näyte)
- Specimen usus linguae gothiacae, 1717
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Herman Hofberg, Frithiof Heurlin, VIktor Millqvist, Olof Rubenson: ”Rudbeck, Olof d. y.”, Svenskt biografiskt handlexikon, s. 382. , 1906. Teoksen verkkoversio. (ruotsiksi)
- ↑ Rudbeck Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi) Viitattu 29.12.2011.