Olof Rudbeck (nuorempi)

Olaus Rudbeck nuorempi (15. maaliskuuta 166023. maaliskuuta 1740[1]) oli ruotsalainen lääkäri, kasvi-, lintu- ja kielitieteilijä, Olof Rudbeck vanhemman poika, joka seurasi isäänsä Uppsalan yliopiston lääke­tieteen professorina. Hän väitteli tohtoriksi Utrechtissa vuonna 1690. Vuonna 1695 hän matkusti Lappiin kuninkaan asettaman tutkimus­ryhmän jäsenenä, jonka tehtävänä oli tutkia luontoa ja varsinkin vuoristoja. Palatessaan hänellä oli mukanaan kauniisti väritetty kokoelma lintujen, kukkien ja maiseman kuvia, joista hänet parhaiten muistetaankin.

Olof Rudbeck nuorempi (1660–1740). Muotokuva Uppsalan yliopiston päärakennuksessa

1700-luvun alussa Rudbeck lopetti luonnon­tutkimuksen ja ryhtyi sen sijaan tutkimaan kieliä. Hän yritti selvittää, ovatko saamelaiskielet sukua heprealle.[1]

Hänen sekä postuumisti että myös hänen isänsä saavutusten kunnioittamiseksi kuningatar Ulrika Eleonora aateloi hänet vuonna 1719, ja hänestä polveutuu ruotsalainen Rudbeck-aatelissuku (nro 1637). [2] Rudbeckin oppilas, kasvi­tieteilijä Carl von Linné, antoi hänen ja hänen isänsä kunniaksi päivän­hattujen kasvi­suvulle tieteellisen nimen Rudbeckia.

JulkaisujaMuokkaa

  • Laponia illustrata I, 1701
  • Fasciculus vocum lapo-hebraicum, 1703
  • Lexicon harmonicum, 1716 (näyte)
  • Specimen usus linguae gothiacae, 1717

LähteetMuokkaa

  1. a b Herman Hofberg, Frithiof Heurlin, VIktor Millqvist, Olof Rubenson: ”Rudbeck, Olof d. y.”, Svenskt biografiskt handlexikon, s. 382. , 1906. Teoksen verkkoversio. (ruotsiksi)
  2. Rudbeck Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi) Viitattu 29.12.2011.