Karl Olof Ottelin (3. toukokuuta 1917 Helsinki9. helmikuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen sisustusarkkitehti ja kalustesuunnittelija, joka toimi 1950-luvulla Stockmannin huonekaluosaston johtajana ja pääsuunnittelijana.[1]

Olof Ottelin 1950-luvun alussa.

Ottelin aloitti vuonna 1939 opinnot Taideteollisessa keskuskoulussa mutta joutui keskeyttämään opintonsa jatkosodan vuosiksi 1941–1944 asevelvollisuuden takia. Hän valmistui sisustusarkkitehdiksi 1946 ja aloitti Stockmannin piirustuskonttorissa 1948. Hän toimi yhtiön huonekaluosaston johtajana 1953–1954 ja sisustusosastojen taiteellisena johtajana vuodesta 1955 kuolemaansa 1971 saakka.[1]

Ottelinin tunnetuimpia tuotteita ovat modernistiset puutuolit kuten Status, Camillo, Nero, Kaleva ja Othello. Hän suunnitteli myös kaapisto- ja hyllystöjärjestelmiä ja laajoja sisustuskokonaisuuksia eri kohteisiin. Niitä olivat muiden muassa Helsingin ruotsinkielinen työväenopisto, Königstedtin kartano, Lahden Seurahuone, Porin kaupungintalo ja Laulumiesten talo Etu-Töölössä.[1] Vuonna 1952 Olof Ottelin suunnitteli Helsingin ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun kalustuksen yhdessä Lisa Johansson-Papen (valaisimet), Yki Nummen (väritys) ja Dora Jungin (tekstiilit) kanssa.[2] Vuonna 1949 pidetyillä ensimmäisillä sodanjälkeisillä huonekalumessuilla Vanhassa messuhallissa Stockmann esitteli Ottelinin suunnitteleman osaston, jonka teemana oli pienen arava-asunnon sisustus.[3] Ottelin teki suunnittelutyötä myös tapettitehdas Pihlgren & Ritolalle ja televisiovalmistaja Helvarille.[4][5]

Olof Ottelin tunnettiin myös pilapiirtäjänä, ja hänen piirroksiaan julkaistiin Kaunis Koti -sisustuslehdessä, Yleisradion suorissa TV-ohjelmissa sekä ruotsinkielisissä julkaisuissa Nya Pressen, Lucifer, Astra ja Nordisk Medicin. Lisäksi hän kirjoitti artikkeleita muun muassa Arkkitehti-lehteen.[6][1]

Tammi–helmikuussa 1989 Amos Andersonin taidemuseo järjesti Olof Ottelin huonekaluista ja piirroksista näyttelyn.[7] Vuonna 2023 järjestettiin Ottelinin näyttely Sisustusarkkitehti ja muotoilija Keravan taidemuseossa.[8]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Ottelin, Olof hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  2. Fernström, Päivi H.: Alku vapaalle kuviosuunnittelulle Dora Jung 110 vuotta – 110 teosta -blogi. Päivi H. Fernström. Viitattu 17.4.2018.
  3. Ekman-Kolari, Maria: Suomalaiset 1930–60-luvun huonekalut ja nämä muotoilijat ovat nyt haluttuja 12.2.2017. Oy Maria Ekman-Kolari Ab.
  4. Pihlgren ja Ritola Finnish Design Shop. Viitattu 17.4.2018.
  5. Televisiovastaanotin; mustavalkotelevisio; Helvar Syncombi Polaris Finna-tietopalvelu. Lahden kaupunginmuseo. Viitattu 17.4.2018.
  6. Forth, Jonas: The caricatures of Olof Ottelin Forthzine-verkkojulkaisu. 23.8.2015. Viitattu 17.4.2018. (englanniksi)tarvitaan parempi lähde
  7. Zilliacus, Benedict ym.: Olof Ottelin: Formgivare och humorist — Tuoli ja huumori: en utställning över Olof Ottelins livsverk i Amos Andersons konstmuseum 14.1–26.2.1989. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu, 1989. ISBN 951-9384-25-1.
  8. Hällsten, Annika: ”Min far var anspåkslös och humoristisk.” Hufvudstadsbladet, 11.3.2023, s. 23–25. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 11.3.2023.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Berger, Laura – Helander, Päivi (toim.): Olof Ottelin: Sisustusarkkitehdin muoto – En inredningsarkitekt tar form. Helsinki: Arkkitehtuurimuseo, 2023. ISBN 978-952-5195-56-9.