Olifant on 1970-luvun lopussa käyttöön tullut eteläafrikkalainen muunelma brittiläisestä Centurion-taistelupanssarivaunusta. Vaunu on edelleen käytössä Etelä-Afrikan asevoimissa.

Olifant
Olifant MK 1B
Olifant MK 1B
Pituus
– putki edessä Mk1A 8,29 m
Mk1B 8,61 m[1]
Leveys Mk1A 3,39 m
Mk1B 3,42 m[1]
Korkeus Mk1A 2,94 m
Mk1B 3,55 m[1]
Taistelupaino Mk1A 56 t
Mk1B 58 t[1]
Maksiminopeus
– tiellä Mk1A 45 km/h
Mk1B 58 km/h[1]
Toimintasäde 500 km[1]
Pääase 105 mm L7 rihlattu tykki[1]
Muu aseistus 7,62 mm konekivääri
7,62 mm ilmatorjuntakonekivääri[1]
Moottori V-12 dieselmoottori[1]
Mk1A 750
Mk1B 950[1] hv
Miehistö 4[1]
Valmistusmaa  Etelä-Afrikka

KehitysMuokkaa

 
Olifant taisteluharjoituksessa.

Olifantin kehittelystä vastasi eteläafrikkalainen OMC Engineering (Olifant Manufacturing Company), joka yrityskauppojen tuloksena on nykyisin osa BAE Systemsiä. Etelä-Afrikassa oltiin tehnyt muunnelmia Centurion-vaunusta jo ennen Olifantin käyttöönottoa. Vuonna 1972 tehtiin Semel-nimellä tunnettu muunelma, jossa oli uusi moottori ja vaihteisto. Näitä vaunuja rakennettiin kuitenkin vain kahdeksan. Vuonna 1974 jatkokehittelyjen tuloksena syntyi saman kaltaisin uudistuksin Skokiaan, jota valmistettiin 25 kappaletta. Osaa niistä käytettiin nykyisessä Namibiassa, joka tuolloin oli osa Etelä-Afrikkaa.[1]

Skokiaania seurasi varsinainen Olifant Mk1. Sen kehittely alkoi vuonna 1976 ja ensimmäinen prototyyppi valmistui samana vuonna. Kahden seuraavan vuoden aikana rakennettiin vielä kaksi prototyyppiä. Näiden prototyyppien jälkeen vaunu hyväksyttiin käyttöön Etelä-Afrikan asevoimiin.[1]

Olifant Mk1:tä seurasi Mk1A, jonka valmistus aloitettiin vuonna 1983. Tätä vaunutyyppiä käyttivät eteläafrikkalaiset joukot Angolan sisällissodassa. Mk1A:n olennaiset erot alkuperäiseen Centurion vaunuun olivat siihen asennettu Denel Ordnance 105 mm L7 rihlattu tykki, kahdeksan savunheitintä ja uusi V-12 dieselmoottori. Mk1A:n seuraajan Mk1B:n kehittely alkoi 1983 ja ensimmäinen prototyyppi valmistui vuonna 1985. Testien jälkeen vaunu otettiin käyttöön asevoimissa ja ensimmäisen hieman alle 50 vaunun erän valmistus saatiin päätökseen vuonna 1991.[1]

Denel Ordnance kehitellyt prototyyppiasteella vielä olevaa uutta tykkitornia, jota kutsutaan nimellä Olifant 2. Sen aseistuksena voi olla joko 105 mm rihlattu tykki, tai Denel Ordnancen 120 mm sileäputkinen tykki. Parannuksia on tehty myös miehistön suojelussa, liikkeestä ampumiskyvyssä sekä yö- ja päivätaistelukyvyssä.[1]

VersiotMuokkaa

  • Raivausvaunu, sekä Mk1A:han että Mk1B:hen voidaan asentaa miinanraivauslaitteisto.
  • Hinauspanssarivaunu, perustuu Mk1A:n runkoon.
  • Siltapanssarivaunu, varustettu saksalaisella MAN -sillalla.

KäyttäjämaatMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l m n o Christopher F. Foss: Jane's Armour and Artillery 2005-2006, s. 121-123. Jane's publishing. (englanniksi)
  2. International Institute for Strategic Studies: The Military Balance 2012, s. 531. Routletge, 2012. (englanniksi)