Olavi Lähteenmäki
Frans Olavi Lähteenmäki (13. heinäkuuta 1909 Turku – 22. kesäkuuta 2006) oli suomalainen pappi ja poliitikko. Hän toimi kokoomuksen kansanedustajana Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä vuosina 1958–1975.[1]
Henkilöhistoria
muokkaaLähteenmäen vanhemmat olivat maanviljelijä Frans Oskar Lähteenmäki ja Matilda Maria Ristimäki. Lähteenmäki kävi keskikoulun Loimaalla ja valmistui ylioppilaaksi Turun suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1929. Hän opiskeli Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa ja osallistui aktiivisesti ylioppilaselämään ollen muun muassa Varsinaissuomalaisen osakunnan kuraattori 1934–1936 ja ylioppilaskunnan puheenjohtaja vuonna 1936. Opiskeluaikanaan Lähteenmäki liittyi myös Akateemiseen Karjala-Seuraan ja vaikutti seuran toiminnassa sen lakkauttamiseen saakka.[2]
Lähteenmäki suoritti teologian erotutkinnon 1934. Hänet vihittiin papiksi vuonna 1936. Pastoraalitutkinnon Lähteenmäki suoritti vuonna 1943. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1945 ja maisteriksi 1950 sekä teologian kandidaatiksi ja lisensiaatiksi 1948. Vuonna 1955 Lähteenmäki väitteli teologian tohtoriksi. Lähteenmäki työskenteli vuonna 1936 ylimääräisenä pappina Helsingin Sörnäisten suomalaisessa seurakunnassa, vuosina 1936–1945 Suomen pyhäkouluyhdistyksen pääsihteerinä ja 1943–1953 Töölön seurakunnan apulaisena. Vuosina 1948–1949 hän oli Helsingin opettajakorkeakoulun uskonnonopettaja ja vuosina 1949–1953 uskonnon lehtori. Vuosina 1953–1972 Lähteenmäki toimi Turun opettajakorkeakoulun rehtorina ja kasvatusopin sekä etiikan opettajana. Vuonna 1968 hänelle myönnettiin professorin arvonimi.[1] Lähteenmäki oli Pyhäkoululehden päätoimittaja 1936–1945 ja Vartijan toimitussihteeri 1940–1945[3].
Eduskuntaan Lähteenmäki valittiin vuoden 1958 vaaleissa.[1] Hän johti kokoomuksen eduskuntaryhmää vuosina 1966–1971 ja oli vuosina 1970–1975 eduskunnan toinen varapuhemies.[1]
Lähteenmäki oli naimisissa Kaarina Mirjam Ilona Pietilän kanssa vuosina 1936–1989. Avioliitto päättyi vaimon kuolemaan. Vuodesta 1991 Lähteenmäen puoliso oli Sirkka Helena Sonck. Lähteenmäellä oli neljä vuosina 1939–1948 syntynyttä tytärtä.[1]
Julkaisuja
muokkaa- Pyhäkoulun lapsisielutiede, 1939, T. J. Vauramo, Olavi Lähteenmäki
- Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien ja papiston matrikkeli, 1953, julkaisutoimikunta Johannes Björklund, Aimo T. Nikolainen, Erkki Kansanaho, Olavi Lähteenmäki, Yrjö Kohonen
- Sexus und Ehe bei Luther, 1955
- Kylvöä ja kylväjiä sanan vainiolla: lukemisto uskontotunteja ja koteja varten, 1956, Olavi Lähteenmäki, Reijo Ahtokari
- Uskonnonopetuksen uusia menetelmiä, 1958, Elsa Kaarela, Olavi Lähteenmäki
- Uskontoa nuorille: oppikirja kansalaiskouluja, kerhoja ja itseopiskelijoita varten, 1959, Ilmari Tammisto, Olavi Lähteenmäki
- Isiemme usko: 1, 2, Lisävihko opettajille, 1960, Olavi Lähteenmäki, ym.
- E. W. Pakkala pyhäkoulumiehenä, 1953, julkaisussa Ruoki minun karitsoitani: Suomen ev.-lut. pyhäkouluyhdistys r.y:n 75-vuotisjuhlajulkaisu, ss. 78–87
- Nuoren opettajan opas: opetusopillisia ja muita ohjeita erilaisiin tilanteisiin, 1965, Kalevi Kajava, Olavi Lähteenmäki
- Isiemme usko 3, 1966, Olavi Lähteenmäki, ym.
- Isiemme usko 3: Lisävihko opettajille, 1967, Olavi Lähteenmäki, ym.
- Nyt: pakinoita Herättäjä-lehdessä vuosina 1918-1942, 1971, K. R. Kares, toimittaneet Risto Laine, Olavi Lähteenmäki, A. O. Suominen
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Olavi Lähteenmäki Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Nummivuori, Petri: Lähteenmäki, Frans Olavi Porvarillisen työn arkisto. 8.3.2010. Viitattu 27.3.2016.
- ↑ Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1954, s. 503 (Viitattu 24.3.2019)